sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Tääpää, Picasso ja Schjerfbeck!

Papan kanssa käytiin seuraava keskustelu:
- Oon huomenna menossa Ateneumiin Picasso-näyttelyyn...
- Kaikeenmaailman kuvii siekii viittit mennä katsoon?
- No aattelin mennä tarkistamaan, oonko edelleen samaa mieltä, ku aiemmin....
- Jaa, no siul ei sit vissiin oo parempaakaa tekemist...


No ei miul sit ollu ja mie menin!
Jos kerta Pariisista asti tänne tuovat.

Sain ystävän mukaani.
Yksin ois ollu ihan tylsää, ja kokemuksen jakaminenhan on oikeastaan se suurin ilo.
Tulee kaikupohjaa ja samalla voi peilata omia mielipiteitään.
Heh! Tuo kuulosti ihan siltä, ku ymmärtäisinkin jotain... :)

Tykkään Ateneumista jo pelkästään rakennuksena, ja siellä oleva tunnelma on ihan omanlaisensa.
Valtavan kaunis portaikko kuluneine askelmineen ja sileine kaiteineen on jo sinänsä mielihyvää tuottava. Kulunutta on mukava hiplata.
Auditorion hallissa on todella kauniit vanhat numeroidut naulakot ja katossa kauniit kuviot.

Tarrat rinnuksiin ja alustusta kuuntelemaan.
Opas teki parhaansa. Ihan oli valaisevaakin juttua, mutta jotenkin liian provosoivaa.
Mua nyppi se alleviivattu osio, että tajuattehan sitten oivaltaa tämänkin asian ko.teoksesta ja ymmärrättehän sitten...blaablaa...
Niitti oppaan otsaan lensi siinnävaiheessa kun ois pitäny käskystä keskustella eräästä maalauksesta OIKEALLA puolella olevan ihmisen kanssa.

Mie eikä ystäväni tykätä keskustella käskystä.
Se onnistuu meiltä muutenkin.
Käytimme ajan mutisemalla "Meitä ei oppaat komentele"!!!
Oikein aikuismaista.....

Ekassa salissa oli kauhia ruuhka ja hyppäsimme seuraavaan.
Sitten seuraavaan....

Ihan kiltisti katsoin melkein kaikki teokset.
Odotin "innolla" koska ystäväni tekisi niinkuin lupasi:
- Sanon sitten heti, jos jonkun teoksen kohdalla hullaannun täysin!
- Miten tämä orgastinen kokemus sinusta näkyy päällepäin?
- Rupean huohottamaan ja värisemään...
- No hyvä, mie en sitte tunne sua!

Muutaman teoksen kohdalla saattoi ihan oikeasti sanoa, että juu! Tästä mä piän!
Tämä innoitti ihan keskusteluun.



Ei niin kovinkaan kaunis, mutta vaikuttava!

Tuota ennen oli muutama oikein kaunis maalaus ja tussipiirustus, jotka oli tehty perinteisellä tyylillä.
Niissä oli silmät oikeilla paikoillaan ja muutkin ruumiinosat.
Kauniita!

Sitten alkoi se irtojäsenten osasto.
Picassolla ja mulla on sitte ihan eri käsitys erotiikasta.

Minä en saanu mitään väristyksiä.
En tisseistä, peniksistä enkä ees suurista nenistä!
Olen äärettömän kiitollinen, ettei myöskään ystäväni!
Pitkä, komea huokaileva mies ei ois jääny keltään huomaamatta!
Ja mun ois täytyny luikkia seuraavaan saliin....

Viimeisessä salissa olikin sitten ihan kotimaisia teoksia.
Yksi lempitaiteilijoistani on Helene Schjerfbeck.Tämä taulu pisti mielikuvituksen liikkeelle, ja mietimme ystäväni kanssa mitä mahtaa olla oven takana...?



Kummityttöni äiti soitti ihan hetki sitten. Hänen kanssaan kävimme katsomassa Helenen näyttelyn.
Siinä maalauksia ihaillessani mietin, että eihän tuo profiilikuvien teko nyt voi niiin kauhean vaikeeta olla?
Jotta kyllähän mäkin....
Tohti pahus epäillä ettei taida sittenkään taitoni ihan riittää.
Tohkeissani lupasin tehdä oman "Schjerfbeckini" ennen ku täytän 50.

Mun tarttee varmaan ryhtyä pikkuhiljaa terottelemaan kyniä.
Jotta tulos näyttäis jokseenkin tältä:





Ai juu!
Siitä Picassostahan mun piti....

Älkää nyt sitte vetäkö papuja korviinne tästä pläjäyksestä.
En tosiaankaan ole minkäänsortin asiantuntija missään taidelajissa!
Tunnustaudun tavalliseksi tallukaksi, joka höpöttelee ihan omiaan...
Joku saattaa sanoa jopa moukaksi...
Täältä löytyy sitten ihan oikeaa asiantuntemusta ko.taiteilijasta!

... ja Lämmin Kiitos ystävälle, jonka kanssa saattoi olla ihan rauhassa oma ittensä.
Kuumeisena ei ollu kyllä ihan viisasta lähteä, ja arvaa oisinko lähteny jos oisin tienny?

Hömelö mies =I


pssstt....
Kaikki kuvat löytyi googlesta....
.

26 kommenttia:

isopeikko kirjoitti...

Taiteesta puhumiseen on omat ammattilaisensa niinkuin vaikka lihan leikkaukseenkin. Mutta vaikkei lihasta saisi leikattua muuta kuin riakaleita niin siitä voi silti tykätä. Samalla lailla voi tykätä taiteestakin :) Luulee peikko.

Famu falsetissa kirjoitti...

Rakastan Picassoa. Tulisesti ja tunteella.

Amalia kirjoitti...

En kyllä voi yhty Famun mielipiteeseen. Minusta se on vähintään sairasta, mutta toi ovi!!!!!!!! Waaaauuu

Avatar kirjoitti...

Ihan kiva oli kuulla mielipiteitäsi, Ajaanneli! Kuulostivat rehellisiltä ja hauskoilta. Ymmärrän,jos ei Picassoa ymmärrä, on totta, että hänen "silppurinsa" jälkeen ihmiset näyttävät kummallisilta. Mutta kysymys on taidesuuntauksesta, jossa on tarkoitus laajentaa näkemystä taiteesta muunakin kuin hänen alkuajan teoksissaan, joissa on kysymys lähinnä perinteisestä taiteesta. Picasson myöhemmät työt ovat kubismia, tai ne ovat surrealistisia ja hän käytti myös kollaaseja. Kaikissa niissä on väreillä ja sommittelulla suuri merkitys. Ja ne ovat - hienoja, voimakkaita ja vaikuttavia, ja uudistivat aikanaan taidekäsitystä aika ratkaisevalla tavalla. Hän kyllä otti röyhkeästi vaikutteita toistenkin töistä, varsinkin ystävänsä Braquen. Tämä joutui kuulema piilottamaan töitään, jos halusi pitää ideansa omanaan. Niin ainakin kerrotaan. Mutta Picasso on Picasso. Ja toisten töistä on vieläkin lupa lainata yksityiskohtia, jos pystyy sulattamaan ne omaan työhönsä siten, että syntyy uusi ja entistä parempi taideteos. Huonomman tekemisessä ei olisikaan mitään järkeä.

Minäkin tykkään Schjerfbeckistä. Hänen työnsä pelkistyivät ajan myötä. Ja ovathan ne nyt arvossaan, vaikka hän eläessään kärsi välillä puutetta. Taidekauppiaat hänestä enemmän hyötyvät kuin hän itse.

Hevoinen kirjoitti...

Taidetta tehdessä voi valita sellai et ilmoittaa vaan et tää on taidetta ilman aivoja, siis suoraan fiilistelyosastolle, jos mitään fiiliksiä ei taiteesta saa niin silloin se on vasta huonoa.
Picasso toimii!

Ofelia kirjoitti...

Kiva raportti! En ole raaskinut laittaa mynttejäni tuohon näyttelyyn kun Picasso ei silleen kolahda. Yksi venäläinen taidemaalari sanoi kerran että Schjerfbeckin (ja varmaan kirjotin väärin...) työt ovat keskeneräisiä. Oon vähän samaa mieltä... Mieluummin nyt Picasso kuitenkin kuin tylsä Sherfpekki!

Sirokko kirjoitti...

Tämmöinen raportti se vasta mukava on! Taulu onkin kuin musiikki, jos ei ole silmä/korva-asiantuntija niin on pysyteltävä fiilis-puolella, joko nappaa tai ei. Minulle on napannut Picasso.Ehkä kun on itselläkin viehtymystä rikkoa ja kasata..

Elisa kirjoitti...

Hieno postaus! Minä tykkään kanssa Ateneumista, siinä on vaan yks vika. Se on niin syrjässä meistä ;) Mutta kävisin, jos olis lähempänä.Viime viikolla kun olin siskon kans stadissa, niin olis käyty kattoo Picasso - mutta pahus vie kun ei ehditty! Hyvä kun sinä kävit.
Mulle kans toi Helene on enemmän mieleen, mutta kunnioitan kaikkia taiteilijoita. Ite en ossaa mittään piirtää, ehkä tikku-ukko vois syntyä, jos olis pakko.

Olli-Pekka Uusitalo kirjoitti...

Kovasti tuntuvat jakavan mielipiteitä Picasson työt. Siksi olisikin mukava tutustua niihin itsekin nyt, kun siihen kerrankin on tilaisuus :)

Arjaanneli kirjoitti...

isopeikko:
Peikko sanoi kyllä viisaasti!
Tykkäämiseenhän ei tarvi kysellä lupaa keltään.
Senkun vaan tykkää!
Tai jättää tykkäämättä!

Famu falsetissa:
Eikös se Picassokin tehny niin?
Siinä puhutaan näemmä samaa kieltä:)

Amalia:
Ovi on aivan huikea!
Miten sitä oiskin voinu tuijottaa vaikka ja kuin...
Minusta tuntui, että siellä toisellapuolella ois ollu keittiö isoine avotulineen ja kuparikattiloineen, emäntineen ja piikoineen....

Avatar:
No minä sanon niinku tuntuu. En tykkää jos en, ja kun tykkään sanon!
Mulla meni ne taidesuunnat ihan yli, kun kävin niitä lukemassa.
On kaiketi asia ja aihepiiri, josta täytyy tietää ja siihen tuntea mielenkiintoa. Mulle riittää tää tallaajan-versio.
En vaan millään saanu itteäni pitämään niistä "rikkonaisista" töistä.
Minä en jaksa etsiä niitä piilomerkityksiä taideteoksesta.
Haluan nähdä käden kätenä ja pään päänä.

Ystäväni sanoi tuolla näyttelyssä, että Picasso oli niitä harvoja, jotka olivat miljonäärejä elaessään.
Helene ei...

Hevoinen:
No niinän se on!
Minä elän fiilistelemällä.
En oikein tiedä onko sitä huonoa olemassa?
Niinkauan kun ihmiset ostaa ja kauppa käy, ei kaiketi voi sanoa että ois niin huonoa.
Tai sitten niillä kaikilla on yhteinen piirre:
Huono maku...

Ofelia:
En minäkään täyttä hintaa...
Venäläisellä taidemaalarilla oli vahva mielipide.
Mutta mitenkäs sitä voi toisen taiteilijan tulkintaa väittää keskeneräiseksi?
Jotkut maalaa kaks viivaa, ja se on siinä.
Jos minä sanoisin, että siittä puuttuu se kolmas viiva oisin jo röyhkeästi hypännyt taiteilijan varpaille:)

Sirokko:
No minä juurikin fiilistelen!
Tunnustan kyllä, että suustani saattoi jossainkohden päästä lause:
Ihan kamalaa pas...!
Mutta en silti pidä Picassoa pöljänä.
Onneksi Picasso ei ollut suuntautunu lääkäriksi....

Elisa:
No tää Hesahan on oikeasti kaukana melkein jokapaikasta...
Mäkään mitään osaa piirtää, mutta joskus on ihan kiva haaveilla osaavansa:)
Kyllä joku yleensä pudottaa maankamaralle...

Olli-Pekka Uusitalo:
Sepäs juuri onkin hauskaa ja mielenkiintoista, että on niin montaa mieltä ku katsojaa!
Kyllä siellä käydä kannattaa.
Jos ei muuten niin kaffella.
Siellä on mukava ilmapiiri:)

Kutuharju kirjoitti...

Kiva saada varotus etukäteen ;) mie kun meinaan kans kattomaan miten se Picasso liimaa ja leikkaa :D
Me käytiin joskus kauan sitten Pariisissa ja Barcelonassa sen museoissa, en muista niistä mitään. TAi joo, sentään, se oli tehnyt kauhean kuvan vaimostaan, se oli vissiin Pariisissa se kuvatus.

Millan kirjoitti...

Luulenpa, että minäkin olisin nauttinut enemmän siitä Ateneumin kauniista portaikosta ja muusta arkkitehtuurista kuin noista tauluista. Hyvässä seurassa Pablonkin kai kestää ;-D

Demetrius kirjoitti...

Hyvä kun kerroit, tietää sitten vähän katsoa kenen vasemmalle puolelle asettuu opastusta kuulemaan. Että osaa sitten luontevasti jutskata sille käytsäuseintäällä.

Minähän en käy Tsadissa kuin asella uhaten mutta huomenna on pakko lähteä kurssille, jospa vaikka joutaisi Ateneumiin piipahtamaan.

Annie kirjoitti...

Kiitti. Vaikket taiteen asiantuntija olekaan, tämä postaus sai ainakin minut innostumaan sen verran, että saatan jopa mennä näyttelyyn.

vilukissi kirjoitti...

En osaisi keskustella taiteesta millään hienoilla sanoilla tai osaan toki sen, että voin sanoa, että pidän tai en pidä. Mutta nautin taiteesta...tai nauttisin, eipä noita riipuskele seinilläni pahemmin. Heleenen kirjat mulla on ja jokaista kuvaa olen tarkastellut melkoisella hartaudella. Samaa mieltä noista profiilikuvista, mutta yllätys tapahtuukin siinä vaiheessa, kun kokeilee itse, heh. (olen kokeillut monitaitoisena naisena, mutta pakko tunnustaa oma taidottomuus)Picasso ei ole ykkösjuttuini, mutta kaikki elokuvat olen katsonut, mitä hänestä on tehty. Yleensä katson kaikki taidepläjäykset, mitä vaan tv:stä tulee. Koit varmaan mukavat hetket. Liian harvoin pääsee näyttelyihin. Pitäisi asua Hesassa, niin saisi katsottua kaikki mitä Suomeen tulee. Tuosta Heleenen "ovi" kuvasta; siitä saisi sadun, tarinan tai jännitysjutunkin aikaiseksi!

Hanni kirjoitti...

Me sitten ollaan samiksii! Tiedän, että Picasson näyttely pitäisi käydä katsomassa, kun sellainen on tarjolla. Mutta mieluummin miekin katselen Schjerfbecin tauluja, niitä voisi katsella loputtomiin. Joskus 18 vuotta sitten tankkasin itseeni energiaa S:n näyttelystä: olin neljän lapsen, kahden pienen kaksosvauvan äiti ja niin väsynyt! Auttoi! (ja pääsin tietty päiväksi Hesaan ja pois kotoa :))

Äijä kirjoitti...

Me käytiin vaimon kanssa katsomassa Picasso-näyttelyä tuossa joku aika takaperin.
Mutta minkään oppaan kälätyksiä me ei alettu kuuntelemaan, vaan paineltiin ihan omaan tahtiimme ja ihmeteltiin Pablon teoksia.
Se rakennus on kyllä tosi ihq. Eikä teoksissakaan ollut mitään vikaa, kyllä minä tykkäsin.

Arjaanneli kirjoitti...

Kutuharju:
No ei tää nyt sillee varoitus ollu.
Kyllä kannattaa mennä tekemään ihan oma analyyssi!
Nää taulut on just sieltä Pariisin museosta kun se meni remppaan.
Niitä vaimokuvia on useempikin.
Mä saattaisin heittää tiskirätillä päähän sitä, joka musta tekis semmosen potretin=I

Millan:
Sepä se:
Hyvässä seurassa kuuntelee vaikka kurkkulaulua säkkipillillä säestettynä!

Demetrius:
Eiei Demetrius!
Siellä ei oo tarkotus iskeä ketään, vaan nauttia daideesta!!

Paitsi et miksikäs ei??
Käy ihmeessä jos kerta tänne oot tulossa!
Jos käyt, nii kattoppa sitä puukalikkakasaa siellä seinällä...
Kerrotko sitte mulle, jotta mikä kohta siittä oli sitä taidetta..?
Toinen, joka jäi vähän epäselväks oli se tuoli. Semmonen, joka vinksottaa jokasuuntaan, ja siinnä on reikä selkänojassa!
Ei auennu mulle sen tarkotus!

Annie:
Kyllä sitä kannattaa mennä katsomaan.
Jotkut saavat siitä erinomaisen hyviä fiiliksiä.
Minäkin, mutta en samasta syystä...

vilukissi:
Kyllä mulla oli oikein mukavaa, kiitos:)
Sitä oon aatellu, että onhan nyt muuallakin hyviä näyttelypaikkoja ku Hesassa!
Esim. Lahen Sibelius-talo!
Tai Tampere-talo...
Jos tuosta Ovesta ois juliste, niin ostaisin oitis ja laittaisin kehyksiin!!!
Ystäväni näki siinä jotain pelottavaa jopa, minä ne kattilat ja emännän:)
Mul oli vähä nälkä....

Hanni:
Ei Hanni pidä jossei ite taho!
En minä sentakia käyny, että voisin sanoa käyneeni, vaan siittäsyystä kun satuin saamaan liput niin halavalla:)
Jos mulla ois ollu tuommonen määrä iitiäisiä ja kaksoset, nii päivä ei ehkä ois riittäny!
Oisin alottanu varovasti kuukaudesta...

Äijä:
Se on hyvä, että tuli rahalle vastinetta.
Eikö vain ookkin niin, että seurassa oli mukavampi mennä.
Yksinään on vaikea jutella tuntemuksiaan.
Pitävät pöljänä!

Tykkäsikö vaimo?

BLOGitse kirjoitti...

Taidetta on ihana katsella ja ihmetella ilman sen kummempia paineita.
Ateneumissa on omanlaisensa fiilis.
Tykkaan kovasti myos pienista gallerioista. Niissa voi yllattya iloisesti!
Olen kuvataiteen kuin musiikinkin suhteen moniruokainen.

Ekan kerran kuulen moisesta kaskytyksesta keskustella taulusta.
Outoa.
Siksi miehetkin menee lukkoon kun nainen sanoo 'meidan pitaa keskustella'.
Hups. Meni vahan vieresta.

Joskus en halua taidenayttelyssa puhua kenenkaan kanssa mitaan vaan haluan imea itseeni kuvien tuoman nautinnon. Ihan yksin.
Jos olen seurassa, pinkaisen yleensa sinne tanne innoissani kuin lapsi huvipuistossa.
Tai miehen kanssa kaksin supatetaan ja jaetaan kokemukset.

Ei kai ole yhta oikeaa tapaa nauttia taiteesta kuin taiteesta?

mm kirjoitti...

Tänään minäkin puhuin blogissani noista Picasson ruumiinosista. MInun avecini kyllä hymähteli, että mitähän nuo mallina olleet naiset olivat pitäneet kuvistaan... Ei ihme, että porukka taiteilija vieressä vaihtui...

Lastu kirjoitti...

Tarttis varmaan kärrätä ihtesä sinne vai tarttiskohan. Minulla on ongelma. Polovet eivät tykkää seisomisesta eikä pää tungoksesta. Ehkä minä menen. Huomenna on kaihileikkauksen jäläkitarkastus. Jospa sen jäläkeen Ateneumiin. Ehkä. Kiva postaus. Ymmärsin kaiken mitä sanoit.

Mk kirjoitti...

Ateneum on kyllä vaikuttava rakennus.
Taiteesta en ymmärrä muuta kuin että joku maalaus vaikuttaa, toinen taas pitkästyttää tai on mitäänsanomaton.
Mutta mikä minua ärsyttää on taiteen mahdoton selitteleminen, vielä hienoin ja monimutkaisin termein.
Eikös hyvän taiteen pitäisi itse puhua puolestaan ja antaa monenlaisille tulkinnoille ja mielipiteille tilaa?
Ja ei, en välitä lähteä täältä autuaasta vihreydestä ainakaan tuon näyttelyn tähden.

Arjaanneli kirjoitti...

BLOGitse:
Oon niin harvoin käyny missään, mutta varsinkin nuo pienet galleriat on jääny vähemmälle..
Keskustelu-juttu on ihan oma lajinsa...
olen huomannut, että meillä naisilla on käsittämätön tarve keskustella asiat puhki!
Mistä ihmeen syystä???
En miekään halua kaikkea analysoida, miksi siis miehenkään pitäis?
Toi "pinkaiseminen" oli hauskaa:)
Ei ole oikeaa tapaa ainakaan mun perspektiivistä!
Mutta minähän en näistä säännöistä mitää tiiäkkää...

mm:
Ihan saman kysymyksen tein seuralaiselleni!
Mie oisin hutkinnu jollain kovemmalla ko pensselillä tuloksen nähtyäni!
No se porukka olikin aika vaihtelevaa.
Väittävät silti, että oli kovinkin karismaattinen!

Lastu:
Mene jos siltä tuntuu!
On sillä penkkejäkin, jos jalat ei jaksa.
Lykkyä tarkastukseen!!!
Minä en yleensä osaa kirjottaa mitään monimutkasta.
Oon tarkka siitä, että ymmärrän ainakin itse kirjoittamaani:)

Mk:
Tämä periaate pätee muhunkin.
Joku vaikuttaa ja joku ei.
En koe tarvetta selitellä sen enämpi, varsinkaan kun en ees ymmärrä termejä.
Mutta isopeikkohan sanoi viisaasti:
Taiteesta puhumiseen on omat ammattilaisensa!
Nauti siellä vihreydestä!
Me tai mä jään tänne ei-nauttimaan tästä kurasta...

BLOGitse kirjoitti...

"olen huomannut, että meillä naisilla on käsittämätön tarve keskustella asiat puhki!
Mistä ihmeen syystä???"
En ole asiantuntija eli yleistaen heitan,
naiset hakevat yhteytta toisiinsa:
'Ymmarramme toisiamme, olemme samalla aaltopituudella, tuntuu mukavalta toisen seurassa"-tyyppisesti.
Puhkipuhumisella varmistetaan, etta kaikki ovat samaa mielta tai samassa hengessa.
Tiedat taman tyyppisen tilanteen esim duunipaikalta:
A: "voi ku xxxx on arsyttava tyyppi..."
B: "ai, ei se mua vaan arsyta"
Siihen tyssaa yleensa keskustelu.
Jos et myotasilita olet epamukava ihminen.
Ja jokainen nainen (?) haluaa olla mukava ja tulla hyvaksytyksi.
Jos asia on epamieluinen jonka takana ei voi seista, veietaan.
Ei sanota mitaan niin ei olla myoskaan epamukavia.
Ristiriitatilanteet ovat viela epamukavampia kun enemman kuin 2 naista yrittaa keskenaan puhua asioita auki. Kenen puolesta ja miksi nainen avaa suunsa, pysyyko asiassa vai meneeko tunteiden puolelle, voittaako aanen kovuus vai se mita sanottavaa on jne jne.

Noin ajattelen akkia aamulla...

Mukavaa paivaa! :)
sau!

Arjaanneli kirjoitti...

BLOGitse:
Tarkoitin tuolla keskustelua miehen(puolison) kanssa.
Jos mies ei ole oikeasti puhuvaa tyyppiä, niin silloin hän ei ole.
Sitä on turha vääntää sieltä väkisin.

Naiset puhelevat keskenään ihan toisella tapaa, se on ihan totta.
Asiat käydään läpi monelta kantilta.
Tästä mies/nainen-kommunikoinnista on Avatar kirjoittanut loistavan esimerkin.
Se kylläkin liittyy rakkauteen.
Tuolla kommentillani puhki-puhumisesta ajattelin nyt lähinnä siellä näyttelyssä kuulemaani.
Kuuntelin ja katselin muita kävijöitä, ja yleensä nainen oli äänessä ja mies nyökytteli :)
- Sano nyt..
- Eikö niin...
- Onhan tuo nyt selvästi..
Tälläisiä kuului sieltä täältä...

BLOGitse kirjoitti...

jaaaaa...tajusin!
Tapahtuu myos itselle silloin talloin. Huomaan selittavani miehelle sita mita han nakee/kokee/aistii omin silmin.
Shhhh...sanon itselleni.

Vahan sama tilanne kuin leffassa, teatterissa jne. - aina loytyy joku jonka pitaa selittaa mita kankaalla/nayttamolla tapahtuu.

Onneksi itse sorrun vain kotitarpeeksi selittamaan :)