maanantai 30. marraskuuta 2009

Mutsi leipoo!! Äkkiä haneen!

Kävin tänään ytimessä.
Joululounaalla työporukan kanssa, joten ehdin sitten katselemaan silmät suurina kaupungin tohinaa!


Jos lähtee saarelta, niin pitää ottaa kaikki irti!

Kipasin ostamaan sokeria.
Tai se oli tehty kamalan hankalaks se kipaiseminen, koska ensin piti mennä parffyymiosaston, sukkaosaston, kenkäosaston ja minkälie-osaston läpi. Kahdet rullaportaat, väärä suunta ja takasin.
Tönkkömeikatut myyjättäret vaanivat niiden parffyymipullojen kanssa suihkimassa sinnesuntänne sitä, mitä kullakin oli omassa nassakassaan.
Onneks mulla ei oo astmaa!

Musta ois paljon kivempaa, jos ne jakais ilmaisnäytteitä vaikka ryppyvoiteista tai semmosista kokovartalobodyistä, joiden avulla tää makkara sujahtais siihe nakinkuoreen, joka mulla on iltapukuna!
Itsenäisyyspäivänä ois tarve!

Juu! Meen meen!!
Renikat rintaan ja tukka tötterölle!

Ai linnaan?
No en, mut melkein.
Kerhollakin on leijonalippu salossa!

Jaa aiheeseen.
No siellä kaupassa katselin lehtiä.
Noin kaksataakahdeksankymmentä erilaista ja kahdessasadassakuudessakymmenessä oli leipomisohjeita! Oi että...IHANAA!

Jos mulla ois täs elämässä mitään intohimoa mihinkään, niin se ois leipominen!
Musta ois ihana leipoo kakkuja ja pirukoita ja pullasia ja torttuja ja pikkuleipiä ja juustokakkuja ja sämpylöitä...
Puff vaan ku jauhot pölisis ja minä vispaisin!

Mutta mä en voi!
Ku mä en oikeen osaa.
Tai mun on annettu ymmärtää niin.

No okei! Jos nyt pari kertaa on saattanu käydä niin, että ei oo ollu lopputulos niin ...kaunis...tai kypsä...tai hyvänmakunen..., nii heti on tultu sanomaan ettei mun ehkä pitäis! Et kaupastakin saa jo ihan hyviä!
Kauheeta tuhlaamista!

Mulla on ollu montakin hyvää pullanleipojaa opettamassa, mutta vaikka käest pitäen oon tehny, nii ei!
Pullista ei tuu mittään!
Ex-puoliso sanoi, että mä voisin ruveta ansaitsemaan niillä.
Puolustuvoimat vois ostaa niitä tykinkuuliks..HAHHAHHAA!!!
Mua ei naurattanu pätkääkään... Mä otin eron...HAHHAHHAA!!!

Kerran ku en ollu viel ottanu sitä eroa eikä se ollu antanu, nii meille tuli vieraita.
Oli vappu tai joku, ja päätin leipasta munkkeja.
Kaikki meni oikein mallikkaasti ja taikinakin oli ihan taikinan näköstä.
Sitte mun piti saada niihin reikä??
No minä tein semmosia pötköjä ja liimasin ne semmoseks rinkulaks.
Reikähän se siinä!
Muistin, että öljyn pitää olla kuumaa, ettei se taikina imase sitä öljyä liikaa.
No padasta nousi höyry. Tai se oli kai jo savu?
Ne rinkilät sinne ja oottamaan!
Hmmm... ne meni jotenkin kovin nopeesti aika ruskeiks ja sitte ne niiko aukes!
No ei mitään. Aattelin ettei se muoto niin vaan se MAKU!
Sokeria paljon päälle, nii ei näytä niin mustilta...

Vieraat tuli, ja minä posket punasina toimitin, että ottakaa! Itte tehtyjä! Vassokuu!
Ystävätär otti ja antoi sen "levätä" lautasella.
Minä haukkasin innokkaana....jösses!
- Tilanne seis! Munkit tänne! Haetko kulta niitä keksejä sieltä kaapista.

Ystävät yrittivät olla nauramatta, mutta...
Lautasellani oli pötkö. Se oli musta. Sen sisältä valui sellasta taikinaa. Se taikina oli raakaa...
Eli ne näytti ihan vattatautisen koiran pökäleiltä!
Ne ystävät ei sitte enää voineet pidättää....!

Mä voin laittaa tähän listan niistä muista, ku en viitti niin yksityiskohtaisesti kaikista.

- Kuivakakku. Siittä tuli ihan vihree. Ja siel oli mun kaverin hiuksia. Liikaa soodaa ja liian pitkät hiukset, ku se tuli liika lähelle sitä vatkainta!

- Kakkupohja. Se näytti hienolta, mutta ku otin sen uunista, nii siitä läks ääni. Pfiiiuuuu! Se laski ilmat pihalle ja sen keskiö jäi vähä raa´aks.
Ei hätää, mä kaavin sen taikinan sielt keskeltä, ja täytin sen kolon sitte rahkamarjajollain-mössöllä.
Sisko tuli, ja totes heti sen nähdessään: Ai, rouvan kakku tais jäädä raa´aks?
Mistä se sen saatto nähdä? Mähän olin naamioinu sen???

- Leipää ihan luomujauhoista, maalta tilatuista!
Siihen aikaan ei viel ollu kaupoissa tietookaan ciapattasta!
Mä olin eka! Ne jäi semmoseks parin sentin korkuseks littaantuneeks patongeiks, vaikka ohjeessa oli kuva semmosesta pulleesta ihanasta LEIVÄSTÄ!

Joks te uskotte?
Mä en viel sillonkaan, vaan yritin uudestaan pullia.

Pojat oli piäniä ja aattelin, et oon maailman paras äiti! Vassokuu!
- Nää ei maistu yhtään samalta ku mummin! Miks nää on näin kovia? Mä en syö.
Minttu-koira tuli apajille!
Hyvä on! Jos TE ette syö, niin MINTTU saa sitte nää kaikki! Vassokuu!
Minttu nuuhkaisi ja katsoi mua sillee ku vaan iso berhandilaista puolet omaava voi...
Se huokas eikä ees nuolassu. Kääntyi ja luikki poikien perään!

Mulla keitti ja huusin koko porukan perään:
- Perhana! Keksejä ei sitte oo koko talossa! Ja on se kumma, että koiralle kelpaa kyllä voi,siankorvat, mandariinit, valkosipulietanat ja jopa IHMISEN PASKA leirintäalueella, mutta MUN PULLAT EI!
Mä en enää IKINÄ LEIVO!

Nyt ku aattele, nii hyvä. Mä en muutenkaan taida mahtua siihe nakinkuori-mekkoon, mut en ainakaan jos mä viel leipoisin! Joutuisin syömään ne kaikki itte!


Kerran otin jauhopussin kaapista.
Pojat ja isänsä katselivat.
- Äiti!
- No?
- Et kai sä vaan ala leipomaan?
- En. Mä teen ruskeeta kastiketta....
- Aha. No okei sitte...

Kastikkeesta ei kyl tullu ruskeeta.
Siittä tuli harmaata.

31 kommenttia:

-stjtr- kirjoitti...

Voi hyvä isä ja varren kanssa...

Susikairan akka kirjoitti...

Mun on kohta pakko poistaa sut suosikeista. Tästä mitään tuu, ku ensin saa vaivalla lapsen nukkumaan ja sitten hirnuu ite naurullaan sen hereille.

:D

liskonainen kirjoitti...

voi ressukkaa,
lähde kuule pikaiselle palestiinanretkelle, niin unohtuu nuo kurjat muistot.

vilukissi kirjoitti...

Voihan Turusen pyssyt, nauran täälä ja kiirekin olisi! Mun pitäisi kirjoittaa kanssa jokin postaus omista koitoksistani, siis niistä leipomukseenkin liittyen. Niitä muita koitoksiahan nyt niin kuin vain tulee pyytämättä ja yllättäen. Vai nautit leipomusohjeiden katselusta! Pakko toki tunnustaa, että kyllä mäkin ne katson läpi ja huokailen. Onnekseni sairastuin keliakiaan, joten kaikki tuttavani ovat sen jälkeen saaneet olla samaa sairastavia, tahtoivat niin tai ei. Eli höpötän, etten voi leipoa, kun on oikeita jauhoja ilmassa ...sillä pääsee eroon yrittämisenpaineista. Muista, että vain musta on kypsä, eli ei niissä sun tyttömunekissa mitään vikaa ollut! Kakullakin oli vain jokin ilmapöhö, ajattele, jos se olisi ollut sulla, kun vieraitakin tuli!? Muista aina, ettei yrittänyttä laiteta! Mitähän tuokin sitten tarkoittanee, mutta uskon sen kuuluvan positiivisiin lauserakennelmiin. Ei muuta, kun hae jauhopussi ja anna palaa, harjoitus tekee mestarin. Mestari Arjaannelin leipomuksia.... Kuulostaa hienolta!

Anu kirjoitti...

Ou mai gaaddddd!!!
En muista milloin olisin nauranut näin hervottomasti koneen äärellä. Ihan hervottoman hauskoja kommelluksia.

Sitä tässä vaan ihmettelen, että miten siitä karvakuivakakusta tuli vihreä?

Yaelian kirjoitti...

Hih,meinas melkein kahvit mennä väärään kurkkuun kun tätä luin...tuo munkkijuttu oli kyllä hulvattoman hauska! Miten sulla noi leipomukset aina noin pieleen on mennyt..;D

Ansku kirjoitti...

Hihhii....anteeksi.....tirks....Öö, tota. No eihän yksi ihminen voi ihan kaikkea osata...buahhahhaa!

SusuPetal kirjoitti...

Minä uskon sinuun vielä. Hoen sitä itselleni ja sinulle. Uskon, uskon, uskon, uskon...

Famu falsetissa kirjoitti...

Mietitääs vähän. Kaupat on täynnä 50 sorttia leipää, 25 sorttia pullaa, 10 sorttia kakkuja ja 100 sorttia keksejä. Jos vain sinä ja minä oltaisiin huonoja leipojia, kaupassa ei kannattaisi pitää esillä niitä kaikkia sortteja. NE MUUT EI VAAN TUNNUSTA!

Millan kirjoitti...

Jeeee. Ratkiriemukasta luettavaa, mutta terapeuttista myös. Samanmoisia kokemuksia löytyy. Kerran yläasteikäisenä paiskasin todisteet kotitalousluokan ikkunasta pihalle. Kuinka ollakaan, se ruttuinen lettu tipahti soman, punaisen Fiatin konepellille ... ja se sattui olemaan köksänopen auto. Jostain syystä sinä vuonna oli todistuksessani yksi häpeällinen seiska ;-)

Lastu kirjoitti...

Mulla on enemmän tapana lukea reseptejä kuin toteuttaa niitä käytännössä. Otan sänkyynkin iltalukemiseksi keittokirjoja.

Jos perustat leivonta- tai ruokablogin, lupaan lukea antaumuksella jokaikisen "ohjeen" mutta en ehkä tartu vispilään... miten sen sanoisi sievästi :D :D :D

Crane kirjoitti...

No eihän kukaan voi osata kaikee, vai mitä! Tästä päätellen siekin voit taivaan portilla puhtain sydämin tunnustaa, et parhaas oot yrittäny!
Ja aivan sama, jos et osaa leipoo,kun ei me päästäisi niitä sun leipomuksia kuiteskaan maistelemaan, kuolattaisiin vaan koneemme epäkuntoon...
Näitä sun juttuja me sen sijaan päästään nauttimaan, eikä millään kybällä vaan donalla....
Voi nainen, että sä osaat kirjoittaa! Mut sun tarttis laittaa sellanen varoitus, et lukeminen omalla vastuulla ja Tena-vahvistettuna!!!

mythopolis kirjoitti...

Hi Arjaa...I am not a very good translator....but is this a story about having problems making a cake? Did somebody get her hair caught in an egg-beater? : )

Hevoinen kirjoitti...

Näinhän se menee, nimittäin kastikkeen teko, ikinä saa siitä tasaista tahi ruskeaa=)
Et ole yksin :hali: ;DD

BLOGitse kirjoitti...

hahah, Mytho you got right!
Nyt sun leipomustaidot leviaa jenkkeihin asti - ainakin kaantaja osaa kantaa perusidean oikein!

Olen samaa mielta famun kanssa: ei meidan kaikkien tarvitse osata (tai pida) leipoa. Jonkunhan ne taytyy valmiit pitkot ja leivat kaupasta ostaa.
Relax! :)

Arjaanneli kirjoitti...

-stjtr-:
Olet mahdollisesti hyvinkin oikeassa:)

Susikairan akka:
Voi ei! Älä veikkonen!
Mä yritän parantaa tapani, ja kirjottaa seuraavaksi jotain järkevää.
Haasteellista, mutta yritän..
Voi pientä pilttistä...mä oon pahoillani:I
Mutta eiks iloinen äiti oo paras äiti?
....heh...?

liskonainen:
Mäpä tuun heti kohta...

vilukissi:
Pitäisköhän meidän kirjottaa yhdessä joku pulupäiden käsikirja?

Keliakiaa ei kyl onneks voi sanoo!
Hankalaahan se on! Ja kun kaikki ei oikein ymmärrä, jotta mitä se oikeestaan on. Ei vaan voi syödä, vaikka kuin ois emäntä parastaan pannu!

Mä oon kyllä aatellu, että josko nuo muut on oikees ja mä vääräs, ja että kaupastakin saa....

Anu x 2:
Ei ne Anu ollu kommelluksia!
Ne oli tuloksia kovasta yrittämisestä:)
Kakusta saa vihreän laittamalla siihen just sopivasti liikapaljon soodaa. Esimerkiks ruokalusikallisen teelusikallisen sijaan!
Kokeile vaikka!

Yaelian:
Ei ne ookkaan aina menny, mutta murrosiän jälkeen multa hävisi se taito.
Oon aikoinaan leiponu jopa äitini 50v juhliin kaikki leipomukset!
Ja ne onnistui! Minä e n t i e d ä mitä mulle sitten tapahtu?

Ansku:
Ei voi ei!
Nyt ajattelin virkistää kutomis-taitojani!
Pilttini slipoveri pitäisi saada valmiiksi. Se on tosin jääny jo vähän pieneks, kun alotin sen ollessani raskaana ja piltti on jo 21vee!

SusuPetal:
Mä pistän viel sormet sillai renkulaks ja hoen " Ommm..Ommm"!
Ihanaa ku joku kannustaa....Ommm!

Famu falsetissa:
TOTTA!Näinhän sen täytyy olla!
HAH! Jäivät kiinni mokomat=I

Millan:
Voi lettu-parkaa! Voi Fiat-parkaa!
Voi Millan-park... mitä?
Oliko sun todistuksen huonoin numero 7 ?
Herttinen! Mulla oli kolme numeroo piänempi se piänin...!

Lastu:
Minäkin tykkään keittokirjoista!
Mun täytyy nyt tunnustaa:
Mä osaan laittaa ruokaa! Ihan oikeesti!
Mutta se ei vaadi mitään mittaamisia sun muita kohotuksia tai vatkaamisia. Mutulla roiskitaan pataan tai pannuun mitä kulloinkin, ja aina on kelvannu!
Leipomisblogi ei taida olla hyvä idea... kun jonkunnäköinen vastuu kai täytyy olla pitäjälläkin?
No ei tota sievästi voi sanoa=I

Crane:
Minä lupaan tunnustaa, jos muita juttuja ei sitte tartte...tunnustaa?
Jos tarttee muutenkin käyttää Tenoja, nii eihän siinä sitte hätää!
Antaa vaan mennä...

mythopolis:
Welll... kind of, yes, but that was not the biggest problem at all...!
I just dont understand, why nobody eats my cakes or anything else that I bake?
I am very sad... :(
(..and BLOGitse keep her mouth shut...!)

Hevoinen:
Ei saa ei! Kiitos ku ymmärrät ja halaat:)
Nobodys perfect!

BLOGitse:
Juu on se kivaa, että tietävät sielkii!
Perustetaan Famun kanssa kansanliike!
I will!

Elisa kirjoitti...

Voi taas sun kanssa, onpa hyvä etten töissä lukenu tätä ;))
Ootko saamassa jonkun renikan itsepäisyyspäivänä? Jos näin, niin ONNEA!
Ai sano ex-ukko että a-tarvikkeita voisit myydä?! Ukkopolo..
Mutta aikuisten oikeesti, jos mä osaisin kirjoittaa noin hienosti kuin sinä, niin en kyllä leipos kellekään.
Ai niin, en mä paljon leivokaan nykysin. Vaan annan vinkin, käytä Pirkan tai Fazerin tai vast reseptejä, niillä onnistuu aina!(= Eli hae kaupasta valmista tai paistovalmista..)
Oot sinä aikamoinen!

Inkivääri kirjoitti...

No voi sun kanssas - vai margariiniako käytit:D Ei se näkö vaan se maku - vrt. sun munkit ja mämmi ja mämmiä sentään syödään suurella vakavuudella;)

Ari kirjoitti...

Ja nyt tekemään kirja näistä hulvattomista tarinoista, Hienoa!

Miten olisi kokkikirja?

Harakka kirjoitti...

Multa ei nauru meinanu lainkaan loppua kun tätä luin!!
Oot sä hyvä!
Sulla oli varman munkkirasva melkein liekeissä, no tulihan niistä sitten äkkiä ruskeita, mutta sisältä jäikin velliks, voiiiih!
Mutta onneks ei sitten kuitenkaan alkanut liekkiä lyödä kovastikkin!
Tää oli kyllä hieno, nauraa sai ihan tarpeekseen kyllä,, sorry silti, naurutti vaan.!

Demetrius kirjoitti...

Nyt kyllä juksaat, ihan varmasti. Nimittäin vattatautisen koiran p**kassa ei ole mustaa kuorta, ei minkäänlaista korta, ei olleskaan.

Sirokko kirjoitti...

Se on kuulkaas niin, että parhaillekin paakareille sattuu lipsahduksia, ne ei vaan kerää niitä eikä osaa kirjottaa näin hauskasti ylös. NE syyttää uunia tai jauhoja ja piilottaavat tekeleensä ja kirjottaavat onnistuneistaan tylsän keittokirjan.
Sinä voisit kirjoittaa sen kahdennensadannentieskuinkamonennen lentävät baakelssit -opukset, johan siinä naurusta laihtuisi pelkästään lukiessa.

BLOGitse kirjoitti...

Sirokko, toi on hyva idea! Kannatetaan! :-)

Arjaanneli kirjoitti...

Elisa:
En oo, sain jo aikoja sitte kun tulin tarpeeks vanhaks:=
Saattaa olla kuitenkin niin, että jätän menemäti.
Ellei joku keksi konstia miten ahtaa nää muodostelmat siihe koteloon???
Olen älyttömän hyvä paistamaan pakasteita! Niistä tulee sitäpaitsi ihana tuoksu:)

Inkivääri:
Heureka! Mä voisinkin kokeilla mämmintekoa! Kukaan ei huomais jos vähä epäonnistuis!

Ari:
Juuuh, kas kun en oo itte noin hyvää ideaa kekannu??
Mikäs nimeksi....vaikka Arskan Kakkarat?

Harakka:
Juu naura vaan...niin ne läsnäolleetkin teki=I
Mä olin kyllä ihan vakavasti paneutunut siihe leipomiseen...

Demetrius:
No en juksaa!
Jollain koirilla voi vaikka olla!
Varmalla voi!!!

Sirokko:
No käviskö tua Arskan Kakkarat, jota jo ehdottelin?

BLOGitse:
Sinäkin siellä yllytät, senkin mokoma!
Kukaan ei tajua, kuin ottaa sialuun ettei kukaan arvosta mun rakkauvella väännettyjä tuotoksia!
Saatika syö!
Sitä ei ole helppoo sulattaa!

BLOGitse kirjoitti...

mutta eiks ole ihanaa etta sua rakastetaan vaikket osaiskaa leipoa!? Niin muaki! En makaan osaa leipoa! hih! eika edes kiinnosta mutta ruuanlaitosta tykkaan! nam kivaa puuhaa!

Rita kirjoitti...

"Tönkkömeikatut myyjättäret..." Hah hah :D (Nauraa niin että kaatuu kumoon ja kierii kellarin rappusia alas)

Männävuosina kerran leivoin pullia jotka eivät nousseet. (En ehkä älynnyt lämmittää hiivaa tarpeeksi tai lämmitin liian vähän). Just semmosella kerralla kun anoppi tuli kylään. Äh ja öh. Onneksi oli aina hyvät välit anopin kanssa :)

Mimosa kirjoitti...

Musta tuntuu että mulle olisi kyllä maistunut ne munkit!

isopeikko kirjoitti...

Pullat on joskus vähän huonoja nousemaan. Silloin voi auttaa kun huolehtii ne ajoissa nukkumaan tai soittaa metallimusiikkia kun on aika herätä. Peikko joskus haukkuu niitä pystyyn, jollei ne muuten nouse (yksi isohko koira opetti, siinä tais olla sen bernhardilaisen toinen puolikas).

Ruokablogi, mitä sinulle jo ehdotettiinkin, voisi olla aika hieno idea. Otat muita kokkeja mukaan (muistathan, mitä useampi kokki, sitä sakeampi soppa) ja ryhdytte tuottamaan sisältöä.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan hirveä jono täällä. Taitaa olla vessajono, mutta pitkän jonon päähän kannattaa aina asettua. Tiedä, mitä hyvää sattuu saamaan.

Joka tapauksessa sinun olisi pakosta saatava oma leipomisohjelma telkkuun. Olisi aivan omanlaisesi ja Helvetin Keittiötäkin hauskempi. Tai mitä muuta ohjelmaa tahansa hauskempi.

VAADIMME ARJAANNELIN TELEVISIOON LEIVONTAOHJELMAAN !

Iisi

Arjaanneli kirjoitti...

BLOGitse:
Onhan se!
Kokkailu ilman jauhoja ja hiivaa on ihanaa!

Rita:
No happamia, sanois joku.
Mä en nimittäin osaa meikatakkaan! Kateus osittain oli tuon ilmaisun takana=I
Hei, sulla on siis menny vaan kerran pullat pieleen???
Kauheeta:)

Mimosa:
Usko vaan..
Ei ois! Mutta toi oli kauniisti sanottu:)

isopeikko:
Mun ois siis pitäny komentaa niitä!
Pitää koirakoulua pullille!
Miks sitä ei lukenu siinnä jauhopussissa?
Nyt alkaa tuntumaan siltä, että mun ei ois pitäny kertoo koko asiaa...
Ruokablogi...mulle selvästi nyt kettuillaan :(

Iisi:
JA SINÄKIN VIELÄ!

Mä en enää ikinä kerro teille mitään....

Vallaton mummeli kirjoitti...

:D Ai, meitä leipuri-ihmeitä on enemmänkin. Minulta ei onnistunut edes pannukakku nuorena frouvana. Sen sai kaapia uunin pohjalta. Kuopuksen ylppärijuhliin tein kinuskikakun. Se oli kyllä hyvää, mutta nauretaan tyttöjen kanssa vieläkin sen mieliä järkyttänyttä ulkonäköä.