torstai 26. marraskuuta 2009

Tää meinaa saada slaagin!

Mulla on semmonen vika.
Tai on mulla montakin, mutta tää juttu tekee musta ihan velliä villasukassa.


Mä oon oikeesti kovasti eläinrakas, ja paapon kaikki koirat, kissat, gerbiilit ja jopa meduusatkin, mutta kahta en kestä:
Kärmeksiä ja sitte semmosia, joilla on viikset ja häntä ja ne sanoo:Piip tai Räyh!


Täällä saarella on vallan mahdoton populaatio erilaisia elukoita.
Mäyriä ja kettuja ja lepakoita ja hämppiksiä ja murkkuja.
Niitä lieroja joilla on se sahalaita selässä on niitäkin vaikka muualle jakaa.

Vuosi sitten omalle pihalle tuli yks niistä ja purasi mun Minttu-koiraa noukasta.
Se oli sitten semmonen latinki, että 60-kiloinen koira oli jalaton kymmenessä minuutissa.
Onneksi sain kiltit sotilaspoliisit nostamaan koirun autoon.
Piipaa-vauhtia klinikalle ja siellä tehohoitoon..

No onni sinänsä, että se luikero oli menossa hiekkalaatikolle päin, jossa oli pikku- iitiäisiä leikkimässä.
Olis voinu käydä hassusti.

Tänä kesänä törmäsin kahteen.
Kumpikin sattu kuolemaan.
En suostu ottamaan vastaan paheksuvia kommentteja.
Niitä nimittäin jäi vielä tonne, jos joku tahtoo?

No sitte se toinen, jonka nimeä en ees sano.

Tänään tuol yläkerrassa oli semmonen.
Roskiskaapissa.
Se oli ainakin koiran kokonen.... vaikken mä nähny, niin oli se!

Sitten mä rupesin miettimään...
Jos kerta siel yläkerrassa, nii miksei sitte täällä?
Voitte kuvitella että mun varvaskarvatkin nousi pörhölleen!

Mä yritin liikkua täällä sillai levitoiden ja kun kävin huussissa, istuin vain puoliks jos vaikka sieltä pytystä...?

Mä hermostuin tuos keväällä, kun tuos viereisessä tyhjillään olevassa talossa asustaa kissa.
Se tuli jotenkin hulluks ja alkoi mouruumaan ja pitämään ihan mahotonta elämää kaikenaikaa.
Sadattelin jotta herkiä!!

Nyt sitte, kun siittä ois ihan oikeesti hyötyä on se pahuksen katti päättänyt pysyä pois maisemista.
Kerran vilahti tuonne talon taakse, enkä ees ehtiny ottaa siittä kuvaa, vaikka sanoin että Paikka!

Nyt voisin tarjota sille vaikka munkkikahvit sodessa jos viittis tulla tekemään sitä, mitä kissojen kuuluu!
Syömään ne, joiden ei pitäis olla kenenkään roskiskaapissa!

Mä oon yleensä aika rauhallinen ja eri rohkea, mutta rajansa kaikella!
Mä en tiedä, et uskallanko enää ikänä avata tota omaa kaappiani?
Mihkäs mä ne roskat sitte laitan?

Mun tuurillani siel on kuitenkin kokonainen perhe niitä, ja sukulaiset kans.
Ja ne ihan varmasti ois niitä koirankokosia ja sanois et Räyh!


Mulla on mun allakan kannessa semmonen teksti.
Lotat ovat hot!
Juu kyllä!

Mutta ei tässä yhteydessä.


...ja tarinani ei siis kertonut hiilistä....!!!!!!

31 kommenttia:

Anu kirjoitti...

´Hhhhrrrrrrr...´
Tutisen ja kananlihastelen jo ajatuksesta. Pakko tunnustaa, että olen niin nössö tyyppi etten uskaltaisi olla siinä talossa ollenkaan. Älä siis suotta vaivaudu kutsumaan sumpille. ;)

Elegia kirjoitti...

Voe mahoton tuota sinun kerrontaasi - ihan itken ja nauran samaan aikaan :DDD

Täytyy sanoa, että eläinrakkautta löytyy tästäkin päästä, mutta johonkin se raja on vedettävä ja se kulkee aika samoissa kuin sinulla (paitsi että saatan nirhata hämähäkkejäkin, mikä tietty on vähintäänkin kuolemansynti).

Kissat ne osaa kuule kadota, jos ne haistaa että olis töitä tarjolla ;))

SusuPetal kirjoitti...

Sinulla ei taida käydä paljon vieraita...siis ihmisiä...enpä ihmettele...minäkään en tulisi, vaikka kutsuisit.

Yaelian kirjoitti...

Voi Minttu-parkaa, aika kauhea tapaus,mutta onneksi kai selkeni. No,käärmeistä voin ihan tykätäkin jos ne eivät ole myrkyllisiä mutta kaikenlaiset isot ötökät mitä täällä voi kesällä nähdä on kyllä hyi,ne listaan heti kun näen!

Kutuharju kirjoitti...

Rotat on kuulemma kivoja lemmikkinä, rupia myymään niitä! Sano jalorotiks ja kisko 10 ekii kipaleelta! Trendipelle kyllä ostaa mitä vaan mikä on dyyristä ja erikoista. Sit kun ne tulee valittaan, ett siimahännät sikiävät räähkät joka toinen viikko, niin lykkää niille kärme, ja sano, että tää tekee niist yljmääräsist selvän!
Mutt sammakoit älä sille kyykärmeensikiölle syötä, sammakot on uhanalainen laji.

Amalia kirjoitti...

Joo lahtaa vaan rauhassa käärmeet pihaltas. Joku tolkku sitä pitää, ett ei tulla pihalle. Ne toisetkin on kyllä kamalia. Olen aina luullu, ett mminusta lähtee aina ääntä, mut kun yks sellai kerran vilisti jalkani päältä ei tullu kun vähän pihinää. Osta sellai karkotin maksaa 40€ siinä vaihdetaa ajoittain taajuuksia. Tepsii tiedän.

Mk kirjoitti...

Ne sahalaidat saavat samanlaisen kohtelun meilläkin.
Niitä siimahäntiä ajatellen mäyräkoiratkin ovat tosi hyödyllisiä.
Ne ainakin herättävät jos semmoinen lähestyy.
Yhden rotan sain itsekkin ahdistettua kastelukannun kanssa nurkkaan.
Meinasi vesi loppua ennenkuin isäntä sai karjumiseltani selvää että nyt on tosissaan hätä ja kiire.
Onneksi ei ole parkettia.

Sirokko kirjoitti...

Minä olen elänyt (kyllä, jopa elänyt) kokonaista kolme päivää ja YÖTÄ (tiiviisti peiton alla) semmoisen ei-hiilen-vaan-lotan kanssa, otuksesta ei nähty muuta kuin papanoita ympäriinsä, kunnes koira sen nappasi ja väänsi niskat nurin ja saatiin todiste.
Vieläkin väristyttää.
Ei kun ne olikin naurun väristyksiä,eikä suinkaan vahingonilosta.

Reine kirjoitti...

No huh, onnistuit tuomaan tähän juttuun just ne kaksi elukkaa joita tääkin kammoaa. Meillä ei seinissä juokse kuin niitä pienempiä viiksekkäitä joita silloin tällöin siten eksyy sitten roskiskaapin loukkuun ja sen jälkeen ne eivät sano räyh, eivätkä mitään muutakaaan. Naapurin kissa kantaa ulkona niitä,tai niitten sisäelimiä meidän ulko-oven eteen lahjuksiksi aina joskus. Ei,minä en ruoki sitä kissaa. Eikä sen omistaja usko että se saisi hiirtä kiinni, on sen verran pulska otus,mutta katin kutale on tavattu itse teossa jokusen kerran...

Ansku kirjoitti...

Yyyyhhh, minä en noin periaatteessa jyrsijöitä pelkää, mutta silti. Yäks.

Meillä oli kerran autotallissa ei-hiiri. Ukko oli loukulla sitä yrittänyt jo viikon verran pyydystellä, ja jätti ansan vireeseen, kun lähti matkoille. Ja silloinhan sen elukan oli pakko itsensä sinne satimeen tunkea. Heitin loukkuineen päivineen roskiin, kun en ilennyt sitä irroitella.

Lastu kirjoitti...

Uijuijuijui hui pelottaa. Entäs kun ilmasto lämpenee ja käärmeraja nousoo yhä ylemmäs ja ties mitä uusia lajikammotuksia uipi Suomenlahe poikki ja vallottaa Suomenniemen. Kiipeevät tiesmitkä Suomineidon käsvarsille asti. Oi, ei minun pitänyt pelotella eikä heittee löylyvä lissee vaan lohdutella anteeks kamalasti kun tuli tuommonen lasti mut ku vapisen.

Famu falsetissa kirjoitti...

Suosittelen Amandan mainitsemaa karkotinta. Kun uskoo lujasti sen voimaan, voi nukkua yönsä rauhassa.

Ofelia kirjoitti...

Millasia te ootte?! =D Mä RAKASTAN hiiriä ja rottia!!! Mulla on Ikeasta ostettu iso halmaa lotta sänkyn päälläkin, tekis mieli käydä hakemassa musta sellanen vielä. Yhellä mun ystävällä oli aikoinaan 5 lemmikkilottaa.

Crane kirjoitti...

Urheeta! Tunnen syvää myötätuntoo ällötyksenväristysten kera!!!!

Siel saares ennen ku asuttiin niissä tiilitaloissa ni oli sellaset "kuivakäymälät", jotka ulottui ylhäältä alas asti ja siellä niitä siimahäntiä oli armeijakunnittain... pojat niitä jahtas ihan työkseen...
Kiinassa niihin ei ees kiinnittänyt huomiota, ei siellä olisi pystynyt olemaankaan muuten...
Ne sahalaitakaverit - ja kaikki muutkin jalattomat mönkeröiset - on mulle todellinen painajainen. Hui, mitä Lastukin tuolla povaa; ilmaston lämpenemisen myötä meikäläinen joutuu siirtymään Pohjoisnavalle saakka....

Että sie osaat kirjoittaa...haluaisinpa kuulla puhettasi! :DD

Demetrius kirjoitti...

Suosittelisin nelisormimangustia, tai jos ne ovat lemmikkikaupasta loppuneet niin frettikin kai ajaisi saman asian, söisi niin rotat kuin sahalaitamadotkin. Tai oikeastaan hanki frettipari niin ennen pitkää saat kokonaisen lauman joka kesällä iloisesti kirmailee pihanurmikolla käärmeitä popsimassa. Syyssäiden viilentyessä ne sitten muuttavat sisään rottajahtiin. Niitä voi vielä vuokrata Helsingin kaupungillekin citykanien eliminointitehtäviin ruokapalkalla.

Arjaanneli kirjoitti...

Anu:
Mun on pakko. Tää on mun työhuone...!
Sotku on kyllä auki, jos sille kaffelle..?

Elegia:
Mäkin melkein itkin=I
Hämppikset hoituu sillain länts!
Mokoma kolli!
Mä olin jo kerran huolissani, että veikö Huuhkaja sen ku kuulu niin kammottava kirkuna, mutta se olikin jänes!

SusuPetal:
Käy täällä ihmisiäkin.
Enimmäkseen tuttuja ku on työhuoneeni. Talo on vuodelta 1920.
Mun koti on kyllä ihan uudempaa tekoo, eikä siel oo vielä moista ongelmaa!
Paitti ne kärmekset!
Mut kyllä sinne uskaltaa tulla!

Yaelian:
Minttu selvis puremasta, mutta kuoli sitten muutaman kuukauden päästä :(
Minä oon seurustellu yhden Sukkanauhakäärmeen kanssa nuoruudessa, mutta mulla oli sillo jokunen promille pohjilla!

Kutuharju:
Mie EN koske! Enkä kasvata!
Trendipellet ei nyt kostu täst apajast!
Pitäköön egensä...
Sammakoita oonkin jo yrittäny jopa pussailla, mutta pahus hyppäs mun liiveihin!

Amalia:
Onneksi tuo lotta-partio tulee ihan talon puolesta!
Mä sain kauhun väreet jo tuosta ajatuksesta, että kipittelis mun jaloissa..... kriiiiks!

Mk:
Juu eikös ne mäyräkoirat oo ihan sitä varten aikoinaan jalostettu?
Mun tarttee kans lähtee nyt tonne kastelukannu-ostoksille!
Ostan samalla joka nurkkaan oman!
Ja yhen keskelle!

Sirokko:
Sä oot ROHKEE!!!!!
Jos ois hattu, niin nostaisin!

Reine:
Ei ne pienet mitään. Niille voi jopa jutella ja syöttää vaikka Fazeriinaa. Siin oli kyllä nakki alla:I
Ihan hirveesti oisin kehunu tuota katti-pahusta, jos ois mulle tuonu roippeet näytille!
Oisin vatkannu kermavaahdot ja onkinu kuhat!

Ansku:
Nuo hiiri-nakit kyllä viel menettelee, mutta isompia önnejä en kyllä metskaa!
Onkohan nuo jotenkin lisääntyny, kun vähän jokaisella on moisia kokemuksia?

Lastu:
Pitänee varautua muuttamaan tunturin laelle! Mutta siel on sitte niitä sopuleita!

Famu falsetissa:
Minä katson ens, että mitä nuo Rohkeat miehet vihreissään saavat aikaan!
Jos ei tokene, niin otan karkottimen!

Ofelia:
Me ollaan just tälläsii!
Mä en laittais ees hiiren kuvaa mun sängylleni! Mut sä voit kyllä ostaa munkin puolesta niitä harmaita ja mustia!
En oo kade:)

Meinasin kerran lähtä bussista ku ohjus, ku edellä-olijalla oli se ötökkä olkapäällä!!!!

Crane:
Kiva et ymmärrät:)
Täällä on kyllä niitä pienempii vähän sielsuntääl ja olkoot, mutta se raja meni sitte siinä!
Kiinassahan niittä kai pannaan pannullekkin?
Perustetaan sitte semmonen yhteinen survival-leiri sinne tunturiin!

Puhetta kuulee jos soittaa:)
Tuolla portillahan mä oon tuurailemassa silloin sun tällöin.
Seuraavaks enskuun puolessavälissä:)

Demetrius:
Älyttömän paljon kiitoksia loistavista neuvoista, mut mullon semmonen tunne et noinkohan se ois kovin wiisasta?
Mangusteja saattais saada kyllä tuolta Korkeesaaresta joka on täs ihan lähellä...

Mut mites sitte, ku tääl ne Huuhkajat söis sitte ne Mangustit ja sitte Merikotka sen Huuhkajan, ja Strutsi sen Merikotkan ja ...!
Menis toi piolokia ihan sekasin!

Mimosa kirjoitti...

Hihhih! Pientä jännitystä kotielämään.
Mulla on oikeastaan vain yksi inhokki ja se on iilimato. YÄK!

Täytyy kuitenkin sanoa että ajatus siitä että sellainen iso siimahäntä notkuisi kotona ja lymyilisi kaapissa...enpä usko että ilahtusin...

Mutta tulisin kyllä kahville jos kutsuisit :oD

Millan kirjoitti...

Minen kammoa lottia enkä hiiliäkään, mutta niille luikeroille kannan kaunaa, kun ne puri myös minun nelijalkaista karvaista kultaani kolme vuotta sitten sillä seurauksella, että sen munuaiset vaurioitui ja samana kesänä se kuoli.

Meillä olis kyllä yks Villiminttu, joka vois tulla joskus kylään. Se on vähän semmosta lottaa isompi, mutta pörröinen, kehrääväinen ja hoitelee kipakasti pois päiviltä kaikki edellämainitut peljättävät eliöt - niitä sahalaitaisia myöten. Jos oikein hätä tulee, niin paas pirauttaen sille..

Elisa kirjoitti...

O-ou, onpas ällöä. Suosittelen, että hankit kissan! Ja heti. Tai ison loukun. Meillä oli kotivinnillä viime talvena hiiriä, kissa kuunteli viikset ojossaan niitten laukkaa. Isäntä vei loukun, olivat syöneet ruuat ja vissiin nauraneet mennessään. No isäntä osti ISOMMAN loukun. Loppu se hippa ullakolla ja kissa sai nukkua rauhassa.Ja minä.

Phivos Nicolaides kirjoitti...

Terve from Germany where I am for a short trip!! Terveisin!

BLOGitse kirjoitti...

Susun kommentti on mainio!
Pida kuule bileet, paaset eroon lotasta tai lotista. Ei ne kauaa jaksa biletysta katsella...
Vai
lahetanko taalta muutaman kissan?
Niita on vaikka muille jakaa. Hoitavat lottajahdin taalla hyvin!
Kuinka monta haluat? Onko varilla valia?

Hannele kirjoitti...

Kyllä ymmärrän, meille tuli pienenpieni hiiri sisälle maustekaapin katolta, eikä me miehen kanssa menty sen kanssa nukkumaan..

Inkivääri kirjoitti...

Vai semmoinen seuralainen, nysse sitten selvisi sekin, miksi hikeä pukkaa;D Ei muuta kuin loukkukauppaan, sillä ne saa kaapista ulos niin hiilet kuin lotatkin ja muut jylsijät:)

Hevoinen kirjoitti...

Sqwiiiiiiiiikkkk!!!

isopeikko kirjoitti...

Hmm... rotilla onkin käärme häntänä :) se on sellainen sympioosi, oikeastihan rotat ovat täysin hännättömiä tai siis käärmeettömiä.

Kun kaikenlaiset extreme tapahtumat ovat muodissa ja ihmiset kaipaavat kokemuksia ja seikkailuja, niin eikös sinne voisi järjestää vaikka rottasafarin? Tuubi liimaa vaan jokaiselle, niin siitä voi sitten ruiskauttaa sitä saaliin niskaan ja seurata sitä ja katsoa minne se jää kun liima kuivuu... varmana pääsis lehteenkin ja kymmenen uutisiin :)

Arjaanneli kirjoitti...

Mimosa:
Unohdin kokonaan ne iilimadot!
Lisään ne heti omaan listaani!
Tervetuloa kahville:)

Millan:
Että sielläkin kävi noin:(
Ymmärrät sitten kaunani...

Semmonen Villiminttu ois kyllä oivaksi avuksi, jos tuo saaren kolli ei tokene hoitamaan velvollisuuksiaan!
Mie palaan asiaan, jos ei.
Sulla on kyllä ihanaa, kun on niin paljon niitä karvaisia kavereita!

Elisa:
Mä annan nyt ensin noiden miesten kokeilla kykyjään.
Ja jos ei toimi, niin meen lainaamaan tota tykkiä....!
Vinneille pitäis laittaa kyltti: Ei hännällisille!

Phivos:
Terve! You are an industrious traveller!
Have a nice weekend!


BLOGitse:
Eikö:)
Mä en järjestä enää bileitä...oon tullu vanhaks!

Kissa vois olla semmonen vähän rähjänen, ei niin hiano mutta söpö.
Mulla ei oo kyllä koskaan ollu kissaa....

Hannele:
Tää kiittää ymmärryksestä:)

Inkivääri:
Hiki pukkaa kotona, tää oli töissä.
Töissä ei pukkaa hikeä ainakaan siittä edellisestä syystä:)
Hiileen kaikki lotat ja jylsijät!

Hevoinen:
JUST TOI ÄÄNI....äääääk!!!

isopeikko:
No tuo selittääkin jo paljon...
Kun ne rotat syö niitä käärmeitä, nii niille kasvaa käärme-häntä!

Tua lottasafali ei kyl sillai innosta...
Vaikken mä niitä lakasta, niin en kyl tahtois rääkkääkkää...
Jotku hianot pulupäät vois kyl innostuukkin tommosesta?
Emmä myöskää haluis tänne mitää uutisii tai lehtii... mullei oo sitäpaitsi ees mitään semmosta kolttuakaan, jolla kehtais esiintyy...!
Itseasiassa toi ois kyl aika kamalaa=I
Nythän mun rupes käymään niitä sääli!
Voi Peikko minkä teit!!!!

Hanni kirjoitti...

Yäks, lotta! Nyt voisin lähettää Iinan hommiin, se on oikein tehokas lotan tappaja. Mökillä aina kuulostelen hetken ennenkuin menen autotalliin - aittaan - saunaan - puuliiteriin, että onko siellä lotta, tai hiilikin jo riittää.Kyllä sun on loukku viritettävä. Oon kirjottanut joskus jutun mun rohkeasta siskostani, joka ei pelkää yhtään hiiriä. Tuun kohta takaisin, jos löydän sen, tuon osoitteen tullessani. Saat lukea ohjeita, miten toimitaan hädän tullen :)

Hanni kirjoitti...

Tässä sulle pari vinkkiä, miten kannattaa toimia: http://hanni-55.vuodatus.net/blog/1592866/hiiri-oksettaa/

Avatar kirjoitti...

Arvasin! Sinulla, Arjaaneli on taito kääntää ikävätkin asiat hauskoiksi. Ainakin koin tämän kirjoituksesi sellaiseksi, vaikka tässä puhutaan käärmeistä ja muista vakavista asioista. Ja tuli ihan hengästynyt olo. Niin sieppasi tekstisi mukaansa!!!

Kiitos!

Arjaanneli kirjoitti...

Hanni:
Voi jestas ku mä ymmärrän sun siskoo hyvin!!!
En mä kyl ihan noin säikky, mut ymmärrän silti.
Hamsterin omistaja otti valtavan riskin!
Hamsterin kaapiminen seinästä ois voinu olla ikävää puuhaa:DDD

Avatar:
Soodant ee min liivit!
Eli sellaista tää mun elämä on!
Jos mä oikein rupeisin miettimään, niin parkuahan täs pitäis eikä nauraa, mutta oon valinnu toisin:)

Anonyymi kirjoitti...

lupaavasti