Se on kuulkaa rankkaa puuhaa.
En oo ensinnäkään enää mikään uus peli, eikä toi emäntäkään oo mikään "keijukaiskuningatar".
Siinnä on ollu satulan jouset kovilla!
Etukumikin on niin hapero, että oon tosissani pelänny että millon tuo pauka ajaa jonnee juurakkoon, ja se on sitte siinnä.
Lisäksi se on saanu kameran lainaks, ja sitä on sitte pitänny kuskata pitkin pöpelikköä.
Onneks se ei jaksa polkea niitä ylämäkiä, niin oon saanu välillä vähän levätä.
Se urakka alkoi siittä, kun se meni lupaamaan ittensä perävahdiksi noille saarikierroksille.
Elikkä se piti vahtia, että fillaroitsijat pysyivät letkan mukana, eikä kukaan jääny matkanvarrelle haahuilemaan.
Ja sitten se vielä innostu siittä kamera-jutskasta niin, että mua vietiin ku vierasta pyörää...
Jos multa kysytään, niin se polkeminen teki sille kyllä ihan hyvää!
Vähän vaan harmitti, kun se meni pitkin mettiä ja jätti mut sitte jonnee huitulankuuseen keskelle ei mitään!
Se on nimittäin ihan ässä eksymään, ja olin ihan varma ettei se välttämäti ois mua enää löytäny sieltä samaisesta huitulankuusesta.
Se on muuten joskus eksynyt kotiin mennessä kerhollekkin, vaikka ihan selvät maamerkit ois johdattannu kotio!
No juu.
Tässä ois sitten tän valtavan rääkin ja kohelluksen tuloksena niittä kuvia.
Se ei oo kyllä mikään ässä noissa hommissa(jos multa kysytään).
Kattokaa vaikka!
Mä oon melkein jokaisessa kuvassa vaan puoliks näkyvissä, ja yleensä ahterikulmasta kuvattuna!
Ihan epistä
Tästä tää niiku alkais.
Ne oli kaik yhes koos Maanpuolustuskerhon eessä.
Sitten ne ajeli Teerisareen rapsuttelemaan pässejä!
Sitten jatkettiin matkaa kohti MPKK:n kampusta.
Okei en mäkään ois tienny mikä se on, mutta kuulin kun joku sanoi Maanpuolustuskorkeakouluksi!
Siellä oli tämmönen hieno muistomerkki.
Se on pystytetty Viaporin, elikkäs Suomenlinnan pommitusten yhteydessä kuolleiden 63:n matruusin ja sotilaan muistoksi.
Ja sitte suhattiin Saharanlaitaa museotielle.
Se on oikeasti tykkitie, jonka Venäläisten vankeina olleet on käspelillä rakentaneet joskus 1800-luvun loppupuolella.
Hienoa työtä, vaikka näin polkupyörän näkökulmasta katsottuna ei niin maaliman paras pyörätie.
Jaahas. Sitten Saharasta päädyttiinkin Beetlehemin kautta eteläkärkeen!
Tää on kuulkaa melkosen iso saari!
Täs Beetlehem:
...ja tässä eteläkärki:
Oho.... toi on siis vaan valli ennen varsinaista näkyä.
Tätä:
...tätä
...ja tätä
Senverran voin kertoo, että tua emäntä käy tääl usein ihailemassa maisemia ja kuuntelemassa myrskyä.
Jos multa kysyttäis nii mä sanoisin, että usein se poraa ja tyrskii ku likat.
Väittää nuhaks.
Haloo...en mä mikään tyhmä pyörä oo!
Mulla välähtää kyllä.
Mussa on oikein dynamolla käyvät Boshin valotkin.
Näkyy muuten tässä kuvassa:
Jösses kun kello on paljo!
Mun täytyy huikata tolle emännälle, että menee maate.
Sillon huomenna töitä.
Mä jatkan tätä tarinaa vaikka huomenna tai jotain, kun jäi vielä niin paljon kertomatta.
Kaikki keijukais-ja peikkojututkin.
Ja siittä kummituksesta....ja huussista!
Sau sitte.
Se on natinati!
Sanois tähän Jorma-Kyllikki
14 kommenttia:
Johan oli letkeetä lukea näin hyvin toimivasta suhteesta: kun yks polkee, niin toinen menee. Mukavata kun kuljetat emäntää niskan päällä ja näytät sille vähän maalimaa. Luotettavan näkönen kaveriha sinä olet. Ootetaan täällä kun joudat turista lisää.
Natinati!
Olipa sulla retki, isäni on Viipurista.
Tässähän tuli sun retkes hyvin raportoitua.Ja hyvä emäntähän sulla on ,kun vie sut tuollaisiin paikkoihin. Ja hyvä kun vielä lainas kamerankin,sähän olet ihan hyvän näköinenkin!
As usual, I don't understand the words, but enjoyed the photos. My favorite picture was of the bicycle in the woods. That is a really cool shot!
Hyvaa huomenta! Ihana paikka ja erittäin mukava kuvia. Terveisin.
Pitkä on matka ja kivinen tie sinne Beetlehemiin asti. Onneksi sulla on nuo Boshin valot.
Sun täytyy ehdottaa emännälle, että laittaa suhun narun kiinni, jos vielä aikoo jättää sut johonkin huilutankuuseen. Kun pitää narun toisesta pääsätä kiinni, niin ei pääse eksymään. Oishan se ihan kauheeta, jos jäisit sinne korpeen yksin.
Ihana tarina. =)
Mitä kaikke pyörien sielunmaisemista löytyykään...=)
Kutuharju:
Piti ihan varkain tulla näpyttelemään...
Minun kolmas nimenihän on Luotettavuus!
Siinä jää ne hilavitkutinvaihdepyörät viidenneksi!
Nyt kaiketi pitää jo sanoa jotta Huomenta...
Hannele:
Juu oli, eikä se vielä ees tähän loppunu!
Viipuriin taitaa johtaa aika monen sukujuuret. Kuulema hienoja paikkoja.
Yaelian:
Noh, voi kiitos:)Olen kyllä omastakin mielestäni aika hyvin säilyny.
Mitä nyt vähä ruostetta kertyny.
Vaan ei se emäntäkään enää oo ihan eho...
mythopolis:
Iwas writing about our bicykletrip here in my homeisland.
That bicykle is mine, and it called Jorma-Kyllikki:)In fact the narrator is Jorma-Kyllikki.
Phivos:
Huomenta! Tämä on saari jolla asun.
Lisää kuvia tulee jatko-osassa.
This is island, where I live. More pictures will be in next part..
Famu:
Juu täällä riittää kiviä ja hiekkaa...
No, valot kyllä vähän reistaa..
Amalia:
Siihen pitäis asentaa joku gps tai semmonen.
Tänne on hautautunu isompiakin pelejä ku polkupyörä, ja siks olinkin niin huolestunu.
Una:
Sieltä löytyy josvaikkamitä:)
Sitä ei ihminen kiireissään aina vaan huomaa.
Old but good!
Jorma-Kyllikki on selvästi kymenlaaksolaista sukujuurta. Meren rannassa on kyllä mukavaa kuivata suolavettä naamalta. Tai vaikka Boschin valoista :)
Voi sua Jorma-Kyllikkiä, sua viärähän ny niinku pässiä narus! Oo onnellinen, nottei oo sitä pässiä viälä sun ahteris takana! Monasti sanotahan, notta se peräpuali olis se paras puali, sulla oli ainaki tosi komia koppa siinä takapyärän viäres, minen oo tuallaasia nähnykkään! Komioos paikoos oot saanu liasuttaa, ei pitääsi valittaa, ota sellaasena kokemuksena ja Elämänä, omana elämänä! Toivottavasti emäntäs hoksaa laittaa sut lepotilas aina lukkuhun!?
isopeikko:
Moon kyllä ihan ehta pohojalaanen, mutta tualla emännällä on suku Lappeenrannasta ja Haminasta. Se on kyllä syntyny Hämeessä, asunu Espoossa ja stadissa, mutta puhuu ihan sekasin kaikkea. Miet, siet, mä:t ja sä:t on ihan mitensattuu. Ja yleensä se puhuu sitä, mitä toinenkin.
Kerran yks savolaispoika suuttu sille ja kysy, että eikös se ollukkaan hesasta kotosin?
-Jaa, no minkäs tähen sie sitte viännät savvoo? Taejjat vittuilla?
Ainua hetki, millo se kollo ei murteile on sillo ku se laulaa.
vilukissi:
Äläs sano! Pässejä oli kolome tonkimas mun koppaani!
Ja se mitään mua lukkuhun oo laittanu. Mut jo kerran rosmottihin ja tilalle jätettihin joku kummipuhkinen.
Senverta täällä kyllä on tuata huolenpitoa, jotta joku sille emännälle soitti, ja kysy että miksikähän se Jorma-Kyllikki nojaa puuhun tualla päätepysäkin kohilla!
Eikä sittenkää viälä viisastunnu!
On se kyllä mukavaa ku joku ees välittää mun tunteistani!
Kiitti!Soot melkoosen empaattinen.
Noi kissiks...
Kuules Jorma-Kyllikki, eikös tuo lisävaruste, varsinkin täytettynä emännän herkkukassilla, tee kovin epäkeskoisen olon, vielä kolohii sinnuu ko silleen sattuu? Suositellaan kahta pienempää.
Koita kestää, ristinsä kullakin ja huonompikin olisi voinut sattua kohdalle, niinko esmes mä, hylykäisin sut juovukkeessa kuiteskii vieraitten vietäväksi=)
Hevoinen:
Lisävaruste on kyllä ollu aika kätevä. Se ei oo voinu pakata sitä liika täyteen, ettei me kumpikin keikahdeta kumoon. Viimeksi siellä oli vespullo, pussi ja puukko.
Se kävi tappamassa sieniä...
Tiiä tuon paremmuudesta, koska oon ollu huomaavinani ettei se siellä kerholla oo aina pelkästään kaffia juanu!
Lähetä kommentti