sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Mummo kumossa!

Tämä on tavallaan jatkoa edelliseen, eli kuinkas sitten kävikään....
Seminaari onnellisesti ohi, ja kaiketi tuli jotain saatua aikaankin.

Täytynee samalla varoittaa. Teksti saattaa aiheuttaa voimakkaita reaktioita nuorissa ihmisissä. Mummoikäisenä seksin harrastaminen on todellakin peloittavaa, ja joskus jopa vaikeaa. Se voi olla myös vaarallista.

Noloudesta puhumattakaan....

Siellä kylpylässä kävin sitten niin, etten mattimyöhäisenä saanut aikaa muuhun kuin meikkiin.
Varauspisteessä oli oikein ystävällinen palvelu, ja kosmetologi yritti tosissaan etsiä minulle sopivaa aikaa. Halusin sitten sen meikin, koska olin menossa illalla rehveille ja ajattelin että sopiva naamiointi peittää pahimmat puutteeni ja loiventaa mahdollista järkytystä jonka rehvikaveri saattaa kokea.

Aikoja oli vähän, ja yritin sanoa, että minulle riittäisi vaikka puolentunnin aika, kunhan vain saisin sen.

Täti-kosmetolooki katsoi minua hetken, ja totesi:
- Hmmm... juu ei se kyllä riitä. Täytyy olla vähintään 45min ja mielummin enemmän...
Olin siis TODELLAKIN sen meikin tarpeessa. Vaikutti siltä, että minun pitäisi mennä rautakaupan kautta ja viedä kulmahiomakone ja kevytbetonit mukanani sinne hoitolaan.
Istahdin sitten siihen kosmetolookin penkille, ja hän teki kuntokartoituksen.

Tajuan nyt, miltä vanhasta autosta tuntuu kun sitä syynätään.
Tai rintamamiestalosta....


-Olet tilannut kevyen päivämeikin.
-Kyllä kiitos, mutta saiskohan sen kestämään iltaan asti?
-No, minäpä laitan vähän vahvemman pohjustuksen, niin se sitten samalla peittää näitä kröh.. juonteita..
- Kiitos kovasti! Pohjatyöhän on kaiken a ja o, ja saisko sitten noihin silmiinkin jotain eloa? Oma meikkaustaitoni riittää juurikin ripsivärin laittoon. En nimittäin nää meikata ilman klasejani, ja onnettomat yritykseni saada aikaiseksi jonkinlaisia rajauksia tai simmosia päätyy aina katastrofiin. Lopputuloksena on Ella Eronen-look.....
- No eiköhän se onnistu. Täytyy nyt kysyä, että sopisiko mitenkään nyppiä noita kulmakarvoja? Avartuisi tuo katse....
- Juu sopiihan se. Minun ystävättäreni motkottavat niistä alituiseen. Se on nyt jotenkin vaan jääny.

Kovasti teki hän töitä, ja kysyi välillä, että miltä näyttää.

- En tiedä, kun en nää, mutta luotan sinuun täysin. Anna mennä vaan!

Lopputulokseen olin tyytyväinen! Näytin oikeastaan ihan sirkeältä, ja ainakin 15minuuttia nuoremmalta!

Tämä jaaritus oli pohjustusta siihen tulevaan iltaan ja kuinka mummo menee kumoon.

Menin siis rehveille.
Oikein oli mukavaa seuraa ja hyvää ruokaa. Ja juomaa.
Ja sitä juomaa tuli sitten vähän lisääkin.
Sehän saattaa jopa loppua, jos ei sitä vetele kaksinkäsin...
Välillä piti käydä tarkastamassa, oliko se meikki vielä siellä missä pitikin, vaiko olinko jo syönyt senkin.

Osa siittä oli kyllä shelväshtikin seuralaiseni olkapäässä... ja kauluksesshä... tai jossain..
Hävisin kiivaan taistelun siittä, jotta mennäänkö meille vai teille.
Minä oisin menny meille, ja olin sitämieltä että hänen olisi mentävä heille.

Ei siksi, että seuransa olisi ollut epämieluisaa, vaan siksi, että näihin harvinaislaatuisiin tilaisuuksiin pitäisi jotenkin valmistautua. Ja sitäpaitsi
Näillä vuosilla mieluiten viikon etukäteen.


Harmittelin, että pahuksen pahus!

Miksen sittenkään ollut mennyt jalkahoitoon, kokovartalokuorintaan, sheivaukseen, luomienkohotukseen, virkistävään rasvaimuun, ruusukylpyyn, hampaidenvalkaisuun, kampaajalle..... tai ees johonkin mistä olisi ollut jotain oikeeta hyötyä.

Rajaukset luomissani eivät peittäisi kaikkia puutteitani millään muotoa.

Ja hyvät sisaret. Uskokaa nyt, että AIKUISEN naisen pitää varustautua moiseen tilanteesee, mitä myös ihmeeksi voidaan sanoa seuraavalla tavalla:

A) Älä milloinkaan lähde ulos pukeutumatta kalsongeihin, jotka ovat edes jollaintapaa samaa sarjaa kuin tissipussisi.
B) Mustat polvisukat EI näytä eroottisilta. Riisu ne mielellään jo junamatkalla.... tai bussissa. Niiden aiheuttama raja siinä polven alapuolella häviää noin kahdessa tunnissa.
C) Ota herrantähden edes hiusharja kassiin. Ja hammasharja. Ja nitrot. Ja varakalsarit.

Ja henkivakuutus.

Kävi nimittäin niin, että lankesin jo ennen makuuhuonetta.

Kävelimme pimeähkössä yössä enkä sitten muistanut varoa.
Pikkuruinen kuopanpoikanen töppösen alla, ja TUMPSIS!
Kaikki tuntui käyvän kuin hidastetussa elokuvassa. Yritin vimmatusti räpytellä käsiäni, jos se saisi hidastettua väistämätöntä tömähdystäni. Tunsin kuinka vasemmasta reidestäni irtosi jotain .
Esimerkiksi iso kasa reisilihakseni kiinnitysjutskia. Tyylikäs alastulo muutoin, mutta jalastani kuului myös ilkeähö ääni. Kruntss!
Makasin älyttömän viehättävällä tavalla siinä isänmaan povella päästäen naisellisen perkeleen perkeleen helkkarin haukkoen samalla ilmaa kitusiini.
Seuralaiseni katsoi hämmästyneenä, jotta mihin oikein katosin.
Seurasi ähellystä ja kirosanoja ja nosto-operaatio. Liikuntakyvystäni oli jäljellä enää 80% ja linkutin urhoollisesti käskynkässä loppumatkan. Olin tehnyt kyllä niin jo alkumatkallanikin, koska kinttuni olivat rakoilla edellisillan korkokengistä.

No. Yö meni ihan mallikkaasti muutamaa hankaluutta lukuunottamatta.
Se on nimittäin semmonen juttu, että jos kintut on leikattu neljään otteeseen, lonkka ollut sijoiltaan ja kiukutellut vuosikausia ja reisilihas repeytynyt noin tunti sitten, on aika vaikeaa ellei mahdotonta harrastaa niiku mitään sillai viehkosti....
Se että sydän käy täysillä vielä rippikoulua ei riitä siihen, että kroppa ei läpäise ees vanhanajan apukoulua.
Se on perin harmittavaa.

Aamulla sitten huomasin loputkin tuhot.
Peilistä kurkistavat kasvot olivat muuttuneet sitten eilisillan.
Rajaukset olivat siirtyneet poskipäihin. Huolella tehty pohjustus kasaantunut jonnekkiin korvien ja niskan välimaastoon. Tukka takussa kuin hoitamattomalla puudelilla. Korvis kadoksissa. Polvet mustelmilla. Rytmihäiriöt puskemassa päälle. Hammasharjasta ei tietoakaan. Takkujen suorimiseen olisi pitänyt olla kaksi ammattitaitoista kampaajaa ja keritsimet.
Minulla oli vielä sovittu tapaaminen kaupungilla, enkä ehtisi "loisimispaikkaani" ennen sitä.

Selvisin jotenkuten kaupunkiin. Kävimme ystäväni kanssa stokkan terassilla, ja onneksi sieltä sai jääkylmää juotavaa, joka siirsi rytmihäiriöt tähän aamuun. Otimme siinä samalla aurinkoa ja vetelin vielä kaula-aukkoa suuremmaksi, että varmasti polttaisin dekolteeni.

Tulimme kotiin, vaihdoimme lötkövaatteet ja istuimme pöydän ääreen.
Ystävälläni on äärettömän kauniit siniset silmät. Ne hymyilevät yleensä ennen kuin suu ehtii mukaan.
Nyt hän katseli minua jotenkin hassusti.
Hymy oli silmissä kauan ennen suuta.
- Sulla taisikin olla ihan kiva ilta?
- Juu oli. Äskenhän siitä juteltiin. Kuinka niin?
- Eeei mitään, mutta ootko kattonu peiliin?
- No en oo kerenny, ku vastahan me tultiin.
- Jaa jaa. No, aattelin vaan, kun nuo jäljet,jotka alkavat korvistasi ja päättyvät tonne jonnee paidan sisään muistuttavat kovasti teinivuosista....

Syöksyin vessaan!
HERRANJESTAS!
Uikutin ystävälleni, että miten ihmeessä voin mennä maanantaina kokoukseeen, jossa mun pitäis olla tärppästikkelinä ja ainakin jollaintapaa siistin näköisenä. Tai ainakin vakuuttaa olevani aikuinen mukamas ihminen.
Ystäväni ojensi minulle poolopaidan ja sanoi:
-Korviin ei auta kuin korvaläpät, mutta tää peittää loput....

En enää ikinä juo viskiä.
Enkä valkoviiniä.
Enkä guinnesia.
Enkä enää koskaan mene kylpylään.
Treffeille saatan joskus mennä.
Vanhainkodissa.
Rypyt peittää mahdollisesti tulleet mustelmat.
Enkä kenties enää ymmärrä edes nolostua. Noistahan saa kenties vaan plussapisteitä.
Siellä vanhainkodissa.



Asiasta kukkalaatikkoon.
Olen saanut kirjoituksistani huolimatta ihania pystejä ja semmosia merkkejä.
Olen niistä sydämellisesti otettu :)
Jospa vaan joku taas kerran auttaisi plondia pulassa, ja kertoisi miten ne sillee sais tänne näkyville.
Mulle on kyllä se kerran kerrottu, mutta ku pää on kun siffilä, nii se tieto ei oo pysyny siellä.
Ja toinen vaiko kolmas asia on se, että kun nyt kerran olen TYÖ-elämässä takaisin, en kerkiä halustani huolimatta kirottaa juurikaan mitään. Eniten kyllä harmittaa se, etten ole ehtinyt lukemaan ja kommentoimaan muiden kirjoituksia. Siitä olen vilpittömästi pahoillani.
Se on ollut elämäni suurin mielihyvän aiheuttaja pitkän aikaa...


Ja sitten vielä yksi asia.
Ihan vinkkinä.
Voin täysin rinnuksin suositella blogia Elämän juoksutuksia!
Enkä taaskaan tajuu miten sen saa tähän suoraan näkyville sillai klikkaamalla.
Siinä juttu joka on kirjoitettu 14.5.2009 Ripatin Renttupalvelu sai aikaiseksi paljon hyvää mieltä ja kikatuksia.
On niil tai teil miehilkii omat ongelmansa.
Ja ilon aiheensa.

Lopetan raporttini täältä Helsingistä tähän.

..

26 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Jos osaat kopioida sen kehunapin johonkin koneesi tiedostoon, saat sen siirrettyä joko tekstiin tai sivupalkkiin sieltä, kunhan muistat mihin sen tallensit. Palkkiin sen saa tuolla gadget-toiminnolla ja tekstiin normaalisti siitä kuva-kuvakkeesta...

Hmm.. mahtaako sulla nyt toimia kaikki paikat jotakuinkin normaalisti tuon seikkailun jälkeen. Tarkoitan siis lähinnä niitä lonkkia, polvia sun muita semmoisia.. ;-D?

SusuPetal kirjoitti...

Piukat paikat ovat kovilla, heh :)

Arjaanneli kirjoitti...

MIllan:
Miepä yritän kokeilla...
Paikat ei oo toiminu normaalisti vuoden ...hmmm 75?jälkeen.
Sun muut semmoset toimii ...öööö.. ajoittain!

Susu:
Hieman liioiteltua käyttää muotoa "piukat".. :)

Famu falsetissa kirjoitti...

Minulla revähti pohje yksissä juhannustansseissa. Sain vapaa-ajan vakuutuksesta korvausta kolmannella yrittämällä, kun ymmärsin täydentää hakemusta kertomalla, että tanssimani kappale oli "Nakit ja muusi".

vilukissi kirjoitti...

hheheeheheheheh .... siis tää oli yliylihyvä juttu, nauran ääneeni täällä!! Jestas mikä kirjoittamisenlahja sulla on! Kiitos, mäkin nuorruun tästä ainakin pari päivää!

Arjaanneli kirjoitti...

Famu:
Se joka tanssii kappaleen nimeltä Nakit ja muussi, on mielestäni oikeutettu myöskin korvauksiin henkisistä kärsimyksistä :)

vilukissi:
Veit sitten pidemmän korren. Minä nuorruin vaivaiset viistoista minsaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Siihen listaan "ei koskaan enää" voit lisätä Konjakin!

Isosisko

PS Toivottavasti oli hauskaa

liskonainen kirjoitti...

täällä liskonainen eteläisestä hämeestä päivää!

tuolta stanstan pilttuusta rykäisin tänne tutkimaan lupaamiasi mokailuja. täytyy sanoa että olen onnellisesti

a) osittain halvaantunut,
b) ihan helvetin lihava ja
c) onnellisesti naimisissa, siis avioliitossa

joten mahdollisuuteni seikkailuihin ovat vähäiset. mutta kyllä aviovelvollisuudetkin ovat näillä vammoilla ja tässä iässä melkomoista extremeä.

poikkea kylään.

Mk kirjoitti...

Kiitos varoituksen sanoistasi ja listasta mitä ei enää ikinä.
Toisaalta jos se olisi edes hitusen niinkuin teinivuosina tai vaikka sinnepäinkin......
Kosmetologit kannattaa kyllä kiertää kaukaa!

Amalia kirjoitti...

Ai mahotonta sun kanssas!! Näin täältä kaukaa kehtaan kysyä, miten on reisien sisäpinnat, kun kerta kaulakin on korviin asti.... :D

ST kirjoitti...

Eksyin tähän blogiin stanstan blogin kautta.
Anna anteeksi, mutta koko tekstin ajan piti hekottaa. =D
Olen todella pahoillani siitä, että kinttusi kokivat kovia, mutta tapahtumat olivat niin loistavasti kirjoitettu, että tässähän ihan koko päiväkin piristyi hetkessä.
Toipumisia. ;)

BLOGitse kirjoitti...

no huh huh mita on sullekin tapahtunut muutamassa viikossa! ei pitaisi lahtea mihinkaan lomailemaan - jaa kaikki blogitapahtumat kokematta ja nyt on hirvea urakka lukea kaikkia lapi!

uupumusta, kylpylaa ja viela treffit - olet uupumuksen jalkeen herannyt talviunesta!
Mika on olo tanaan?
Vahan harmittaa kun jai jazzit ja calvadokset valiin mutta ehka tulevaisuudessa.... :)

Jael kirjoitti...

Hih kun oli hauskaa lukea sun treffikokemuksestasi.Juu kyllä pitää tässä iässä olla kunnolla valmistautunut tuollaiseen hyvissä ajoin....Tuleeko uusintatreffit?

Stansta kirjoitti...

Naurattais JOS EI olis itsellä polvet mustana ja arvaa mistä..? Jep, tääkin blondi sai muutakin kuin mahtavat rusketusrajat...uuh...unta kuuppaan ja ehkä takaisin...ku oli niiiiiin kivaa etelässä Espoossa...tuoksuu mm.vaniljalle? :) Oon varmaan ihan sekasin...ei haittaa?

Arjaanneli kirjoitti...

Anonyymi isosisko:
Höh, pakkoko tuostakin muistuttaa... saa sisko syyttää siippaansa siittä! Minä olen syyyytön!
Juu oli hauskaa.

liskonainen:
Hauskaa kun tulit lukemaan!
Eihän mikään estä seikkailemasta oman puoliskon kanssa. Usko tai älä, en hakenut varsinaista seikkailua. Se vaan tupsahti! Pim!
Minäpä poikkean kylään:)

Mk:
Iän myötä tapahtuu väistämättä taantumista, mutta hyppäisin mieluiten suoraan siihen sikiövaiheeseen niiden teinivuosien sijaan! Olin ihan kamala murkku, enkä jaksais enää..
Kosmetoloogit on ihan jees, mutta kun ei millään kehtais mennä tällä naamalla...Kamalaa, jos ois joku missi!

Amalia:
Kamalaa ittelles! Ihan kaikkee en aatellu kertoo.. ja kaikki muu tais jo tullakkin pälätettyä.
Jos joskus kirjoitan geriatrisen Decameroonen, paljastan kaiken:)

ST:
Ollos hyvä vaan! Olen vähän tällänen ja hölötän kaikkea kukkua, mutta se on ajanut asiansa jos lukijalla on hauskaa.
Mistä sinua pääsee kurkkimaan?

BLOGitse:
Mitään et ole menettänyt. Smanlaista pöljäilyä kuin ennenkin. Se on kyllä harmi ettei päästy KAHVILLE, koska minähän en juo enää koskaan mitään muuta!

Yelian:
Näillä vuosilla ja kunnolla pitäisi älytä olla keekoilematta:)
Ei taida tulla, koska puhelin on melkoisen mykkä. En ihmettele! Säikähtäisi sitä rohkeampikin mies:)

Stansta:
No johan meitä on onnistanut!
Täytynee värjätä hiukset bruneteiksi, jos alkaa meno plondina olemaan näin hurjaa...
En edes tohdi kysyä siittä vaniljasta...

Crane kirjoitti...

Herranpieksut, nainen! Rehveillä!!!!! Ja oikeesti....!Onhan se ymmärrettävää, että jalkoihinsa sotkeentuu, jos on ihanien sinisilmien lumossa! Oon kyllä tosi iloinen sun puolesta! Hei ja vannomatta paras, sittenkin! Aina voi haluta revanssia....

Että mie nauroin! Oli NIIN valaisevasti kerrottu.

Tuossa jo tulikin ohjeita. Laitappa s-postiini (tuijakii ät gmail.com) viestiä, jos ei onnistu, niin laitan lisää neuvoja, jookos!

Arjaanneli kirjoitti...

Crane:
Sanos muuta! Herranpieksut!
Se sinisilmä ei siis ollu se rehvi, vaan ystäväni jonka luona olin loisimassa. Nainen.
Heh heh sun revansseilles:)
Pistän viestiä heti, kun joudan perehtymään niihin nappeihin. Nyt on senverran hektistä hommaa töissä, että ehdin koneelle vaan hetkeksi aikaa näin iltaisin.
Nukkuukki pitäis...

Pyrtsi kirjoitti...

Laita ens kerralla nakkihelmet kaulaan siltä varalta että herraa alkaa hiukomaan. :P

ST kirjoitti...

Kiitos vastauksesta.
Mulla ei ole varsinaista blogia, tuolla naamakirjassa kirjoittelen joskus tapahtumia. :)

Arjaanneli kirjoitti...

Pyrtsi:
Tjaa... tuollla konstilla ja mun tuurillani kaulaani on syömässä kaikki kulmakunnan Turret, enkä puhu nyt miehistä...

ST:
No voi voi. Olisi ollut hauska lukea.

Hannele nauraa kirjoitti...

Kaikia noita ohjeita en ole npudattanut :)

Arjaanneli kirjoitti...

Hannele:
En minäkään niistä ensimmäistäkään, ja siksi olinkin pulassa:)

isopeikko kirjoitti...

:) olipas virnistyttävä tarina :)

Arjaanneli kirjoitti...

Isopeikko:
Peikko on hyvä vaan ja virnistää :)

Elisa kirjoitti...

Hyvä hyvä! Siis hyvä, että olit rehveillä ja annoit palaa täysillä..mutta harmi tietysti että kompastuit! Vaan sattuuhan sitä..Tästä on hyvä jatkaa!
Sun pitäs kyllä julkasta näitä juttuja ihan aikuisten oikeesti jossain, osaat kirjoittaa hyvin!

Arjaanneli kirjoitti...

Elisa:
Nyt kun tulin lukemaan kommenttias, nii muistan elävästi sen kivun siinnä kintussa AUTS!
Enkä muistanukkaan, että mullahan on ollu joskus ihan vipinääkin:)
Hassua!