lauantai 4. huhtikuuta 2009

Onks pakko nousta vaikkei taho?

Minulla on ongelma. Olen aamuisin vaaraksi ympäristölleni koska inhoan heräämistä, eikä minulle pidä puhua ennen kahvia ja leipäpinoa.
Jos joskus malttaisin, paistaisin pannullisen pekonia kyytipojaksi. Ei siis mitään kahta ohutta huitulaa, vaan koko paketillisen!


Poikkeuksellinen aamu. Ennen kahvia katsoin tv:stä ohjelman Kiehtova maailma: Omituiset länsimaiset.
Luulin että tässä nyt varmaankin wiisas valkoinen haluaa näyttää "ugalabugalalle" miten hienoa on olla "sivistynyt", ja olin jo teilaamassa koko ohjelmaa.
Viiden minuutin jälkeen olin jo aivan innoissani. Ennen kahvia!

Tarina olikin hienosti kerrottu papualaisen huli-heimon päällikön Mudeyan ja serkkunsa Polobin näkökulmasta ja kuten otsikkokin viittasi, ihmetyksen aihe oli ne omituiset länsimaiset. Mudeyan kertoo tarinaa heimollensa nuotion äärellä, ja heimolaiset heittävät väliin kysymyksiä.

Miehet olivat viettäneet neljä kuukautta ranskassa toimittaja Marcin seurassa, ja tutustuneet länsimaiseen elämään.
Tässä muutama mielestäni herkullinen oivallus siitä, miten erilailla asioita voi katsoa ja miten hassulta nämä kaksi miestä saivat länsimaisen arvomaailman näyttämään.

Miehet eivät pitäneet itseään rikkaina, mutta sanoivat jakavansa sen mitä heillä oli. He olivat "rikkaita" jos heillä oli possuja. Niillä saattoi maksaa mm.myötäjäiset.
Ranskassa he kävivät sikalassa jossa oli 600 possukkaa.
- Pidätkö itseäsi rikkaana, kysyivät päälliköt?
- En oikeastaan, vastasi sikalan pitäjä...
Tjaa, vaikka valkoisella miehellä olisi paljon sikoja, hän ei myönnä olevansa rikas; ihmettelivät miehet.

Miehet menivät kylään Marcin ystävän luokse. Kyseessä oli linna, ja isäntäperhe tuntui olevan hippasen "paremmista piireistä".
Rouva opetti miten pöytä katetaan kun vieraita oli tulossa.
Päälliköt halusivat auttaa ja ihmettelivät astioita. Rouva muisti varoittaa lasien käsittelystä, koskapa kaikki lasit olivat kristallia. Rouva varmisti tulkilta että miehet ymmärtäisivät olla varovaisia.
Työn jälkeen miehet kävivät piipulla linnan ikkuna-aukossa.
- Valkoisilla on omituisia tapoja. Heidän kanssaan ei ole helppoa syödä. Syömiseen tarvitaan yhtäpaljon välineitä kuin auton korjaamiseen, totesi toinen miehistä.
Tilaisuus meni ihan mallikkaasti, mutta kun päälliköt halusivat kunnioittaa tilaisuutta pukeutumalla parhaimpiinsa kuten muutkin vieraat, meinasi emännältä mennä oliivi väärään kurkkuun.
Miehet tulivat "kansallispuvuissaan" joihin kuului lehvistä tehty hamonen. Emännän katse liukui alas, ja ajatuksensa saattoi lukea... Mon dieu!

Miehet olivat tutustumassa kouluun. He katselivat suuresta ikkunasta pientä tyttöä, joka kirjoitti. Tuli mieleen, että osat olivat vaihtuneet eläintarhassa.
" Hän on pieni tyttö, vaikka näyttää päälliköltä, sanoi Mudeyan. Ihan pikkuisina ne osaavat jo kirjoittaa ja piirtää.
Polobi levitti käsiään.
- Kuolevat vielä tiedon paljouteen, hän sanoi huolestuneen oloisena".

Monen monta hienoa oivallusta tekivät nämä miehet matkansa aikana, ja aloin pikkuhiljaa tajuta kuinka hyvästä ohjelmasta sittenkin oli kysymys.
Meidän länsimaisen kulttuurimme penkominen ja kyseenalaistaminen lempeästi ihmetellen oli katsomisen arvoista.
Onneksi ohjelma on kaksiosainen...

Juu, ja katsottuani kahvin jälkeen ohjelman Kenen tekijänoikeus, laitan tähän tämän :

http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/2052557.asx?bitrate=1
Täältä on nuo lausahdukset poimittu. Suosittelen ohjelmaa lämpimästi kaltaisilleni laiskottelijoille, jotka vieroksuvat ajatusta lihojensa liikuttamisesta vapaapäivänä.


Mulle tuli taas näläkä, ja laitan tuosta potut uuniin. Toisin kuin mainoksen pikku-äiti, en laita hyppysellistä safffframia joukkoon, vaan valkosipulia, timjamia ja myskottia...

Mukavaa liikonvoppua!

....................

16 kommenttia:

BLOGitse kirjoitti...

no hei, oikein sait kultturellisen aamuheratyksen!
hienoja oivalluksia miehilla...
kylla meilla lansimaisilla onkin ihan outoja tapoja ja juttuja...
rasvaimut ja silikoonit...julkkisten palvominen kuin jumalia ennen vanhaan jne.

mielta avartava aamu kantaa pitkaan...

meilla kohta saa pihvit kyytia! valkosipulia, tanaan myos kermainen kastike...ym. honstykkeita...

mukavaa lauantain jatkoa!

Katja Tanskanen kirjoitti...

Vaikea sanoa tuosta ohjelmasta mitään yksityiskohtaista, koska en sitä katsonut. Tiedotusoppia opiskelleena ja toimittajan töitä tehneenä olen ylikriittinen TV-ohjelmien suhteen.

Eri kulttuurit kiehtovat kyllä minua todella paljon. On mielenkiintoista katsella elämää useista eri näkövinkkeleistä. Vahvastikin manipuloituja ohjelmia on terveellistä katsella. Kaikesta oppii.

Olisipa minullakin potut uunissa:)

Arjaanneli kirjoitti...

BLOGitse:
Harvoin mikään menee aamukahvin edelle... tämä meni!
Siitä tuli hyvälle tuulelle.
Meitä kumpaakaan ei sitten vamppyyrit tai muutkaan lepakot tänään hättyytä. Valkosipulin tuomaa suojaa :)

Katja:
Sepä tässä olikin niin hauskaa, kun ei oltu valmiiksi pureskeltu juttu. Minä nautin miesten ilmeikkäistä kasvoista jotka kertoivat minuun uppoavasta huumorintajusta.
Bongasin tapani mukaan juttuja, jotka kenties eivät olleet tarkoitettu ollenkaan hauskoiksi..
Olen ihan ehta amatööri tällä saralla.
Potut olivat voinokareen (klöntin) kera taivaallisia!

Elegia kirjoitti...

Harmin paikka, kun ei tullut nähtyä! Oli varmasti mielenkiintoinen ohjelma. Voikohan sen katsoa jälkijunassa netistä... Miltä kanavalta se tuli? Jotkut Ylen ohjelmat ainakin voi kyylätä netistä jälkikäteenkin.

Minulla on muuten vähän sama vika eli ennen aamukahvin hörppäämistä olen kotoisin toiselta planeetalta, suorastaan vihannes ;)

Arjaanneli kirjoitti...

Elegia:
Klikkaa tuosta http://-ötsönkötsön-jutskasta, niin pitäisi aueta!
Jos ei, nii Ylen elävästä arkistosta löytyy.
Hmmm... mikähän vihannes? Munakoisoko vaiko selleri... :)
Minäkään en tunne olevani Telluksella ennen kahvia...

isopeikko kirjoitti...

Elämä on ihmeitä täynnä. Vaikak mistä kulmasta katsottuna :)

Arjaanneli kirjoitti...

Isopeikko:
".. se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa!" :)

Herttuanmäen elämää kirjoitti...

Mäkin katsoin tuon ohjelman herpaantumatta. Milloihan lie tulee toinen osa?

Famu falsetissa kirjoitti...

Mukavaa liikonvoppua sinullekin.
Tuo "kuolevat vielä tiedon paljouteen" kuulostaa uskottavalta.
En vain osaa istahtaa TV:n ääreen aamupäivällä.

Arjaanneli kirjoitti...

Anna:
Veikkaisin että viikon päästä?
Onneksi säilyvät sielä arkistossa, niin voi katsoa myöhemminkin.

Famu:
En minäkään ehkä muuten, mutta olin nukahtanut soffalle: )

Anonyymi kirjoitti...

Se tulikin jo tänä iltana!

Arjaanneli kirjoitti...

Anonyymi:
Kiitos! Onneksi voi käydä tuolla arkistossa penkomassa!
Samalla sieltä voi löytyä muutakin kivaa katseltavaa.

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Rikkautta on niin monen laista.
Paljon asiaa ja ajattelemista tuossa.

Juon vain 1-2 kuppia kahvia päivässä, koska en halua olla noin riippuvainen.. Olen silti aamu-uninen, enkä aina välitä pitää seuraa toisille.

Arjaanneli kirjoitti...

Hannele:
Minäkin tunnen olevani "rikas" vaikka tiliotteeni väittää ihan muuta.
Olen helposti addiktoituvaa sorttia, ja aamukahvin puute saa aikaiseksi deliriumin kaltaisen olotilan. No, ehkä se sittenkin on se alhainen verensokeri joka saa minut muuttumaan Jekylistä Hydeksi. Vai oliko se toisinpäin?

Hallatar kirjoitti...

Mekin katsoimme molemmat ohjelmat vai kuinka monta niitä onkaan tullut, ihan mielenkiinnolla. =)

Ihanan lapsenomaista se tummien miesten ajatusmaailma... =)

Arjaanneli kirjoitti...

Hallatar:
Rehellistä kummastelua, ja ah niin vilipitöntä..
Se oli jotenkin hirmusen hauskaa, kun "länsimaiset" olivat niin tormakkaina!
Ja se "Lävistetyt naiset eivät pääse naimisiin!" Nauroin kipparassa!