Ja voin sanoa että ei ollu muuten helppoa tuo piirtäminen ilman hiirtä!
Bongasin tänään tämmöisen! Näitä on ollu joskus keski-ajalla ja 70-luvulla.
Yleensä ne oli aika kivoja, mutta jotkut ei. Jotkut oli vihasia, jotkut...
Meillä oli aika vihanen.
Se oli yleensä vihanen vaikkapa siittä, jos jätti pyöränsä väärään paikkaan. Tai jos pomputti palloa väärään aikaan väärässä paikassa. Tai jos sattui rikkomaan kellarin ikkunan... vaikka minä se en ees ollu silläkertaa!
Talvella se oli poikkeuksellisesti kiltti. Se kasasi auratut lumet valtavaksi kasaksi, missä oli päheetä leikkiä. Ja kesälläkin se oli kerran kiltti, kun antoi meidän hyppiä sadettajan yli! Ja sillä oli muuten koko ison taloyhtiön ensimmäinen väritelkkari, ja me kakarat saatiin käydä kattomassa sitä kun se sääti niitä värejä. Sillä oli aluks vaan punasta ja vihreetä väriä.
Siittäkin se oli yleensä vihanen, jos oli unohtanu avaimet kotiin viidettä kertaa samalla viikolla... mutta se ei onneks maksanu mitään, koska mulla ei ois ollu rahaakaan.
Se oli kyllä hirmusen tarkka. Se näki kaikki pienetkin roskat ja se keräs niitä kokoajan, ja laitto meidät lapsetkin keräämään. Keväällä se siivosi hiekat heti lumien sulattua, jotta päästiin hyppäämään narua puhtaalla asfaltilla. Rappukäytävät oli puhtaammat ku meidän kodit, kun sen rouva piti niistä huolta. Sitten kun se kävi korjaamassa meidän vessanpyttyä, se muistutti ihan varoiks ettei sinne sitte pitäny tunkea mitään sinne kuulumatonta, niinku esimerkiks papiljottia..
Meidän talossa on nyt semmonen joka käy vaan sillontällön, ja kun se siivoo pihaa, sillä ei oo ees harjaa. Se puhaltaa semmosella putkella niitä hiekanmurusia kasaan. Eilen se puhalsi niitä ainakin kaks tuntia, eikä saanu kun pienen kasan aikaseks. Se jatkaa varmaan ylihuomenna...
Siitä pöntöstä (siis puhaltimesta) tulee muuten hirmusen kova ääni ja vähän ilmaa..
Ihan niinku huonosta hiustenkuivaajasta! Sillä pöhöttimellä se kerää syksyllä lehtiäkin, ja ihan yhtä tehokkaasti. Se ei käytä kuulosuojaimia, minkävuoks siltä on kai menny kuulo. Tai mä luulen niin, kun se ei vastaa jos sille sanoo päivää.
Niin tuo kuva-arvoituksen kaltainen mikätin oli siis naapurin pihalla!
Pitäisköhän sitä suojella?
...............
22 kommenttia:
Olipas hyvä analysointi! Meidän koulun talkkari tapasi huutaa meille, notta:"minä ja MUUT opettajat olemme päättäneet...!" Sitä sanoisin jo ylvääksi itsetunnoksi, kukas sen kissan hännän nostaa, jossei kissa itte? Olen kans nähnyt selllaisen kovaa ääntä pitävän pömpelin ja yleensä se on mieshenkilö, joka sitä ulkoiluttaa ja ylähuuli silleen ...niinku tärkiän näköösenä roikahtaen alaspäin. Yhden oikian talkkarin tunnen! Se harjaa tähän aikaan työpaikkani edustaa ja sanoo aina, kun meen fillarilla ohi, että hän tekee näitä vaativia kirjanpitohommia ja kun hän kolaa lunta, hän sanoo, että on paperityöt meneillään. Vuonna viis talonmiehet varmaan omisti ne kaikki koulut ja taloot, missä ne lakaisi yms?!Mutta taitavat olla katoavaa kansanperinnettä...enää ei puhuta edes talonmiehen muijistakaan, notta ne tiätää kaiken. O mores o tempora.
Lapsena piti pelätä talkkaria, oli se niin tarkka mies, näki lasten kaikki kolttoset.
Ilmankos minusta on tullut niin kiltti:)
taalla tarvittaisiin VALTAVA armeija talkkareita!
niin on kadoksissa tavat...se mika ei ole minun seinieni sisapuolella ei ole minun vastuullani.
likaista, roskaista, saastaista...joka puolella!
kuvottavaa!
jos joku niistaa nenan paperiin se heitetaan siita maahan.
joku syo pizzan tuossa, kaikki jatteet jaa siihen,
tuolla karkkipussi, tuolla limsapullo, tuolla sipsipussi - kaikki jaavat siihen missa ne on tyhjennetty.
kierratyksesta ei ole tietoakaan.
paitsi mina yritan pakata tyhjat pullot ja muovit jne. omiin pusseihin koska jatekerayspaikalla on dyykkaaja-ammttikunta joka tienaa leipansa mita rahaksi saavat muutettua.
talkkareita tarvittaisiin lasten kasvattamiseen, elamisen saantojen selvittamiseen - ettei voi vaan elaa kuin ellun kana, valittamatta mita naapuri kenties tykkaa:
kun vaatteita kuivatetaan ja tuuletaan alapuolen parvekkeelle asti, tv/musiikki on niin lujalla kuin lahtee, naapurista viis...
korkokengilla/puukengilla kolistellaan marmorilattioilla kips kops aamuyosta...
roskia poltetaan tienvierissa - siella menee taivaan tuuliin kaikenlaiset myrkyt...moinen olisi euroopassa syytteen paikka mutta ei taalla koska se on kaytanto, maan tapa!
oih, voisin jatkaa talkkaritarpeita vaikka kuinka!
se oli oikeasti hienoa aikaa kun oli talkkarit...ovet lukittiin, paikat oli siistit, sai apua jos tarvitsi...
vai kultaako aika muistot? ei kai?
Kivoja muistoja, kyllä heitä löytyy vieläkin. Mutta voivat asua missä vaan.
vilukissi:
Hauska tuo minä ja MUUT opettajat:)
Ajat ja tavat tuppaa muuttumaan, eikä aina parempaan suuntaan.
Susu:
Juu pelottava oli. Välillä huudettiin varoitus kavereille: Haneen! Talkkari tulee! Mutta aikuisena kun miettii, oli sillä kyllä homma hanskassa!
BLOGitse:
No huh! Siel taitaa olla tuo kylddyyri vähän toista ku täällä.
Mutta niin oli Irlannissakin! Samanlainen näky kuin meillä vappupäivänä Espalla... ja ihan arkipäivää heillä!
Puukengät saa kyllä aikaiseksi primitiivireaktion ihan säyseessäkin ihmisessä!
Lasten kasvatuksessa talonmiehet ovat kyllä ihan paikallaan! Ei ne mammat ja papat nää jokapaikkaan!
Ei me kyllä mitään traumoja saatu, päinvastoin jäi mieleen monta hyvää oppia!
Hannele:
Talonmiehet ovat kysyttyjä nykyään.
Onnellinen se yhtiö, jossa sellainen on! Enää ei vaan ole montaakaan taloa, jossa olisi erikseen asunto heitä varten.
Tulin pikaiselle vastavisiitille -en voi olla kauaa kun jalka vaatii päästä tyynyn päälle... :´(
Arvaapa vaan kolahtiko yksi lause ylitse muiden: "Keväällä se siivosi hiekat heti lumien sulattua, jotta päästiin hyppäämään narua puhtaalla asfaltilla." ??? Kyllä.
Tulen vaikka huomenna uudestaan -tai sitten yöllä jos en saa nukuttua...
Stansta:
Jos kintut kestäis saattaisin hypellä vieläkin:)
Siihen liittyi myös sekin ihanuus, että sai laittaa tennarit jalkaan kun asfaltti oli kuivaa!
Terwetuloa. Vaikka yöllä:)
Talkkarista taisit puhua, mutta mikä se oli se kuva-arvoitus...
Isopeikko:
No mokasin, kun paljastin sen jo otsikossa.
Siinnä oli se tikku-ihminen plus se muna, jonka tarkoitus oli vihjata sukupuoleen ja se työväline, elikkäs harja. Talkkarit oli yleensä miehiä sillon kun pienenä tyttönä synnyin, mutta en oikein kehdannu laittaa sitä tunnusta sinne jalkojen väliin.Harjaahan ei käytä enää monikaan huoltomies ku niillä on lakasinlakasin-koneet. Okei, en oo ihan ässä vielä näissä hommissa, mutta tästähän ei voi kuin parantaa :?
Mä piirsin ihan into piukeena..
Ulkoistettu talonmies ei olisi tullut kuulonkaan aikana jolloin olin lapsi ja talonmies piti meitä lapsilaumaa kurissa ja nuhteessa. Tietoisuus talonmiehestä herkisti omatunnon: aina pihalla telmuessamme oli mielessä talonmies ja talonmiehen vaimo. Piharauhan onneksi. Lasten onneksi.
Hieno kuva-arvoitus. Muna on yliveto veto.
Meilläpä on vielä talkkari. Aluksi se oli semmoinen ihan oikea, vain meidän taloyhtiön talkkari, tosi hyvä sellainen. Sitten se perusti firman ja palkkasi pari kaveria ja otti lisää taloja vastatakseen, mutta silti se ja sen kaverit on edelleen meidän omia talkkareita. Niiltä voi aina kysyä apua ja ne tulee vaikka jouluna (koettu) katsomaan, miten saada valot takaisin lamppuihin ja pakastimeen ja vedet takaisin lattiakaivoon. Ja ne siivoaa ja lakaisee ja vahtii, ettei tule rosmoja ja silleen.
Käykö teille muille kateeksi? Olisi syytä :)
Meilläpä on vielä talkkari. Aluksi se oli semmoinen ihan oikea, vain meidän taloyhtiön talkkari, tosi hyvä sellainen. Sitten se perusti firman ja palkkasi pari kaveria ja otti lisää taloja vastatakseen, mutta silti se ja sen kaverit on edelleen meidän omia talkkareita. Niiltä voi aina kysyä apua ja ne tulee vaikka jouluna (koettu) katsomaan, miten saada valot takaisin lamppuihin ja pakastimeen ja vedet takaisin lattiakaivoon. Ja ne siivoaa ja lakaisee ja vahtii, ettei tule rosmoja ja silleen.
Käykö teille muille kateeksi? Olisi syytä :)
Lastu:
Sanoitpa osuvasti:Omantunnon herkistäjä! Sitähän se oli.
Meinasin jo vetää sen munan yli, mutta... :)
mm:
Olen!
Kateellinen!
Minen tunne ku yheren talakkarin ja sen nimi on Ahti. Tiättävästi viäläki henkikirioos. Me kossit tiätysti muka pinnattihin välitunniilta mihinä milloonki. Juhasalin näyttömönverhon takana tai johonaki Aharin selekiäs reviiris. Yritettihin olla jäämätä kiinni, mutta kaikki parahat piilopaikat oli tiätysti Aharin reviirriis. Tuli vain miälehen ku joku sanoo, notta mä ja muut opettajat...
Äijänkäppyrä:
Se oli vilukissi. Oiskohan se sitten sama Ahti kyseessä?
Ahti parka:)
Voi muuten ollakki vilukissi ollu. Musta vaan tuntuu, nottolis vilukissi palio nuaree kum mä ja sikäli sei olis sama Ahti ollu. Voi ollakki ollu. Miälenkiintoosta.
Suojelen sinua kaikelta... Ja itseänikin siinä sivussa;)
Kirjoituksesi on täynnä elämää!
Minä kaipaan vanhoja hyviä aikoja.
Onkohan se merkki siitä, että vanhuus kolkuttelee ovellani?
Katja:
Kiitos kaunis!
Suojelijoita ei ole koskaan liikaa :)
Tiiäkkö, että musta on ihan älyttömän kiva tulla vanhaksi! Mitä nyt noi nivelet kronaa, mutta jonninjoutavat estot ja hötkyilyt on ohi ja saa antaa palaa:)
Ja jos hölmöilee, voi kaiken panna alkavan emmentaalin syyksi!
Munien sijaan lähetän pääsiäisenkelin!
Mä tulin taas ja jäin aivan jumiin kirjoituksiisi. En kuitenkaan jaksanut ihan kaikkia lukea yhteen kyytiin vaan palaan nukuttuani toivottavasti aamuun asti. Ihania tekstejä! Miksi en ole aiemmin tänne eksynyt..???
Ihanaa pääsiäistä!!! :D
Stansta:
Mukavaa kun jaksat lukea:)
Tää bloggaaminen on vähän niinkuin divarissa kävis...
Pääsiäistä Sinulle ja paranemisia kintulle!
Minä menen nyt rätkättämään Nemolle!
Ne oli ne vanhat ihanat ajat, kun asuttiin kerrostalossa ja talkkari korjasi kaiken ja kasvatti lapset.
Nyt pitää mummonmökissä korjata kaikki itse (tai korjauttaa; huom. kotitalousvähennys) ja Amanda Beata Cecilia Dorotheakin joutuu pitäämään minut kurissa ihan itse.
Hyvää Pääsiäistä! meiltä molemmilta
Famu:
Amanda Beata Cecilia Dorothealla taitaa olla helppo homma:)
Vai ootko heittäytyny kurittomaksi?
Hyvä! Niin minäkin!
Lähetä kommentti