Anna heitti haasteen minulle vieraasta aiheesta.
Viisi inhokki-ruokaa...
Minähän syön vaikka jääkaapin valon leivitettynä, ja kotona ei tunnettu ilmaisua: " En syö".
Kouluruokaakin tuli syötyä halulla, koska kotona ei ollut välttämättä valmista apetta äidin ja Papan käydessä töissä.
En oikeastaan muista yhtään ruokaa, jota en söisi. Kuulun näet siihen 19% suomalaisista, jotka ovat syöneet jopa koiran ruokaa. Ja samalta kupilta, kerrotaan..
Kun oikein pinnistän tuli mieleen yksi:
Pappa innostui 70-luvulla hankkimaan kesälomareissulle näppärää ruokaa .
Sissimuonaa.
Veneissä ei ollut jääkaappeja siihen aikaan, joten säilyvyys oli huonoa. Jauhelihasta oli turha haaveilla.
Sissimuona oli pakattu foliopusseihin, joita oli helppo lämmittää. Merimiespihviä, kaalilaatikkoa ja maksa... jotain.
Toisen lomaviikon jälkeen miehistö teki kapinan! Ei pussin pussia enää!
Saldo jäi nyt täten yhteen, vaikka syön kyllä nuitakin ruokia nykyisin ilomielellä.
Itse tehtyinä.
Läähätän ja läkähdyn eh-eh-eh
11 vuotta sitten
8 kommenttia:
Koiranruokaa en ole kokeillut, mutta siankorvia on tullut kyllä rouskuteltua. En voi sanoa nauttineeni tuosta eestiläisten suuresta herkkupalasta, en edes vaikka korvia dippailtiin salsaan. Oma listani olisi muutenkin huomattavasti pidempi. Eräs motoistani lieneekin "yök, en syö". :D
Makunsa kullakin, sano koira kun ...jne
Maistuiskohan sioille koirankorvat?
Tai pajunkissoille jäniksenkäpälät...
Mun tuli näläkä.
Hauskoja juttuja sulla. Yritin eilen kommentoida niitä deittipalstajuttuja, mutta mulle ei sallittu sellaista armoa :)
Jääkaapin ovi leivitettynä kuulostaa herkulliselta. Mullakaan ei ole mitään inhokkia. Monta vuotta meni, etten suostunut syömään lipeäkalaa, koska leikkikoulussa pakotettiin. Hajukin tuntui kammottavalta. Sitten kerran päätin, että maistetaan nyt tuotakin ja ihan syötäväähän se oli, vaikkei nyt ihan herkkua.
Vallaton mummeli:
Harmin paikka, jos tökkii lähetys.
No nythä tuo näköjäns toimii.
Haa! Ootko käyny samalla palstalla? Kerro ihmeessä :)
:D Hahaa, myönnetään. Minäkin olen pala tuota 19 prosenttia. (prosenttiosuus on saletisti muuten isompi, jengi ei vaan kehtaa myöntää)
Söin kerran koirankeksin, ja toisen kerran koiransuklaata. Ei yhtään hullumpia, kumpikaa.
capricious:
Se otos oli niistä, jotka olivat syöneet, ei pelkästään maistaneet!
Ja tämähän tutkimus on tehty tietty viranomaisten valvonnassa....
Koiran suklaa on kyllä aika mautonta. Kääks! Myönnän syöneeni sitäkin!
Minä muuten söin ihan simona niit nappuloit, ja koira parkanen taisi olla hätää kärsimäs!
Kirjoitat todella hauskasti persoonallisella tyylillä!
Teen tämän haasteen lupaa kysymättä (heh) lähiaikoina.
Katja:
Ota ihmeessä haaste! Tulen urkkimaan, ja pienenä lisänä voisi olla: "Tulin ulos jääkaapistani".
Koiranruoka ja siankorvat tunnustettu. Mites teillä? :)
Lähetä kommentti