keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Yövuoro

Sunnuntai- ilta, ja yövuoro alkamassa. Ei täysikuuta, ei palkkapäivää, eikä muitakaan rasitteita tiedossa. Nuori nainen oli nukkunut hyvät päiväunet.

Nuori nainen istui vastaanotto-aulan tiskillä heilutellen jalkojaan.
Illan aikana tulleet potilaat oli jo muutamaa lukuunottamatta kotiutettu ja oli hetki luppoaikaa.
Isosta ikkunasta näkyi luiskalle, johon mahdolliset ambulanssit, taksit ja poliisiautot tulisivat. Nuori nainen hörppäsi pahanmakuista kahvia kupistansa.Yöökk!
Seppo oli samaa mieltä.

Seppo oli opettanut Nuorelle naiselle kaikki, mitä hänen tuli tietää uudesta työtehtävästään. Miten kipsataan, miten autetaan toimenpiteissä, ja kaiken muun työtehtävään liittyvän.

Hän oli toinen yövuorossa olevista lääkintävahtimestareista, ja luki iltapäivälehteä.

-Lue Seppo mun horoskooppi, jooko? Se on Jousimies.
-Juu...Jousim...Heille on luvassa näköjään Mukavaa puuhastelua!
Luiskalle oli ilmestynyt Maija.
Kaksi isokokoista poliisia avasivat Maijan takaovet, ja saattelivat matkustajaa ulos.
-Iltaa! Kumpi ja Kampi tappelivat, ja Kumpi voitti. Kampi vietiin Mariaan, ja Kumpia tarttis vähän paikata, virnisti toinen poliiseista.
Kumpi taitaa olla nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta, joten kannattaa laittaa leparit, hän evästi.
Leparit olivat satulanahkasta värkätyt siteet " hankalia potilaita" varten. Kunnon helisevillä remeleillä varustetut.

Nuori nainen näki elämänsä ensimmäisen niska-perse-otteen!
Viuh vaan, ja Kumpi oli paareilla!

Nuori nainen valmisteli Kumpia toimenpiteeseen. Kampi oli tirvaissut rikkinäisellä pullolla päähän, ja jälki vaati pään täydellistä pesua ennen operaatiota. Haava repsotti ilkeän näköisenä, ja kätki sisuksiinsa kaikkea mahdollista isänmaasta alkaen.
Siinä pestessä Kampi sai sanaisen arkkunsa auki

- Mä oon ollu Muukalaislegioonassa.V###u!Mulle on turha tulla väittää! SAATANA!
- Hmmm, pidätkö pääs paikoillaan. Tää vanha veri ei lähde pelkällä pirtulla, vaan tarttee pessä vedellä ja saippualla! ..Kiitos. Olitte sitte Kampin kaa niiku kurssikavereita siellä muukalaislegioonassa.Vai kuin?

- Vi#UT! Se väitti olleensa siel, mut kai mä nyt tiiän!!! Vi##u se missään muka oli ollu. Vi##u! Ja mitä SÄ muka mistää tiiät mitää?? SAATANAN ÄMMÄ!
- No empä tiiäkkää, mutta laitetaan nyt vielä side tohon haavan päälle, ja katsotaan mitä tolle sun ranteelle voi tehdä.

Toimenpide oli mennyt hyvin , kiitos kokeneen päivystäjän, ja Nuori nainen jäi sitomaan potilasta.
Ranteen nirhaumat vaati pesua ja sitomista, joten Nuori nainen päätti ottaa lepositeen auki.Kampi piti silmät kiinni ja makasi rauhallisesti..vittuja lukuunottamatta.
Nuori nainen käänsi selkänsä etsiessään lisää sidetarpeita hyllystä.

Pieni helähdys sai Nuoren naisen kääntämään päänsä...

- V##UN HUORA MÄ TAPAN SUT!!!!

Sekunnin murto-osassa Nuori nainen ehti rekisteröimään toimenpidepöydältä hävinneen instrumentin. Sakset. Ne olivat Kampin kädessä!

Mies kaatoi instrumenttipöydän rynnätessään Nuorta naista kohti.
Selkä seinää vasten Nuori nainen sai kiljaistua:"SEPPO! POJAT! APUA!
Pöydän kaatumisesta kuuluneesta kolinasta johtuen Seppo, ja odottamassa olleet poliisit ryntäsivät ovesta sisään.
Niska-pers-ote on lievä ilmaisu...

Poliisit olivat pahoillaan. Nuori nainen enemmän kuin pahoillaan. Pyysi anteeksi poliiseilta tyhmyyttään.

Jälkeenpäin Nuori nainen meni keittämään kahvia.
Seppo tuli seuraksi, ja nuo kaksi istuivat hiljaa hörppien kahviaan.
Nuoren naisen kädet tärisivät kuppia pidellessään.

- Ei mitään hätää. Kehityskelpoinen ... totesi Seppo.

- Ai EI MUKA MITÄÄN HÄTÄÄ, VAIKKA TEIN NIIN ÄLYTTÖMÄN MOKAN! Irrotin potilaan siteistä, vaikka nimenomaan oli sanottu ettei pitäis!

- En minä siitä mitään aikonu sanoa, mutta äLYTTömän hyvät kahvit oot keittäny.

Seppo nousi pöydästä, hipaisi Nuoren naisen poskea ja sanoi
- Ipana! Sinä et tule unohtamaan tätä päivää. Tästedes et tule koskaan kääntämään potilaalle selkääsi.

Kuluu reippaasti yli kaksikymmentä vuotta.
Nainen herää levottomana. Uni oli ahdistava.

Joku on päässyt hänen selkänsä taakse...

4 kommenttia:

Katja Tanskanen kirjoitti...

Upea teksti!

Heti alussa ajattelin, että kirjoittaja on nuorta naista kokeneempi.

Elävästä elämästä kirjoitat uskottavasti ja räiskyvällä huumorilla.

Vahingosta viisastuu:)

Kenellekään ei kannata kääntää selkäänsä paitsi sille yhdelle halittavalle, jonka on päästänyt selkänsä taakse. ;)

Arjaanneli kirjoitti...

Katja:
Kiitos!
Jotkut asiat pitää näemmä oppia kantapään kautta.

Jos selän takana on oikea halittava, ei kaiketi näkisi moisia uniakaan niin herkästi.
Pitäisköhän kokeilla unisiepparia?

Anonyymi kirjoitti...

Hieno teksti!

Juttu imaisee lukijansa tehokkaasti sisään tunnelmaansa ja lyhyestä kertomuksesta löytyy yllätyksellisyyttä,huumoria,toden makua ja lisäksi siinä on täydellinen dramaattinen kaari!

Olen tosi iloinen, että olet vihdoin tullut kykyinesi kaapista ulos! Terveisin P. L-a

Arjaanneli kirjoitti...

Anonyymi:
Kiitos! Kaappi on jotenkin kutistunut vuosien myötä. En mahtunut sinne enää:)