keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Jaa mää vai?


Että mitenkä mulla muuten...?

Ei sitte nii mitenkään!
Tasan nollaa.
Ei mitään äksöniä millään suunnalla.

Jaa, no oon menossa kyllä ampumaan parin viikon päästä, mutta muuten kalenteri on
putipuhdas mistään sosiaalisesta toiminnasta.
Työkalenteri sensijaan täyttyy postit-lapuista ja suttumerkinnöistä.
Olen siis kovasti tekevinäni jotai mukatärkeitä juttuja...

Sain http://vilukissi.vuodatus.net/ tuollasen "muffinssin", jonka saa ko kertoo kolme askaa joita rakastaa.
Ja säännöt: Laita tunnustus eteenpäin haluamallesi viidelle blogille. Kerro 3 rakasta asiaa. Kerro rakas kuva.

No kaks tulee jo heti tietysti piltti-ekasta ja piltti-tokasta.
Kolmas onkin sitte kimurantimpi jutska...

Kävin taas kerran ystäväni kanssa keskustelua siitä, että mitä se rakkaus oikein on.

- Rakastuminen on mielenhäiriö!Mielenvikaisuutta, julistaa hän painokkaasti!
- Höpöhöpö, protestoin!

Minäkin kovasti moista julistin, vaikka kaik siihen viittaavakin on mennyt totaalisesti perseelleen.
Vaihteeksi.
" Vedät puoleesi sekopäitä" lukee kalenterini kannessa.
Sain sen eräältä kolleegaltani, joka tuntee mut aika hyvin...

Silti jaksan uskoa.
Hölyyn ja pölyyn!
Aina ja uuuudestaan kuin Tiivitaavit.

Kas kun terveysterroristit eivät oo viel keksineet rakastamisen epäterveellisiä vaikutuksia!

Ja rakastamiselle tulee ihan varppina kohta vero!
Se kun on täysin ilmaista!
Ellei oo kovin vaativaista lajia.

Mä en oo.
Ei tarvihe ostella rintarosseja tai tarjota samppanjaa ristalleista.
Multa voi viedä jalat alta vaikka HK:n lenkkimakkaralla.
Ja selälleni heittäydyn heti, kun tarjotaan nokipannukaffit kuksasta!

Minä nyt vaan yksinkertaisesti olen sellasta sorttia, joka kertakaikkiaan valitsee itselleni sopimattomia ihmisiä!

Plumps vaan, ja taas mennään.
Mikkään kellot ei kilise saati kumaja että haloo!Ootko ihan pahvi!

Niissä ihmisissä ei välttämäti ole niinkään vikaa.
Kyllä se vika peilistä kurkistaa.


Tarttis tehdä jotain...

Joku tuos kannusti mua kovasti liikkeelle, kuntoa kohottamaan ja ulos saarelta.
Eivät kuulema tule soittelemaan ovikelloa.
No höh!
Ei tietenkää, ku portilla on sotilaspoliisi käs pystyssä, että hopsis!
Kulkuluvan tarkistus, kiitos!

Ja minähän siis EN vapaaehtoisesti ryhdy mihkään kuntoiluun viittaavaankaan!

Ellei kyseessä ole joku "personal treineri", joka saa mun sykkeeni nousemaan ihan muilla konsteilla ku hölkällä!
Hikoilen satakertaa mielummin omassa sängyssä, ku salilla.
Hengästyn kernaasti lähikontaktissa ilman jumppavaatteita!
Kohotan pulssini tasan sekunnissa oikean paikkaan kohdistetun suudelman vaikutuksesta, EN aerobikissä tai mikälie-zumbassa!

Ainoa tanssi mihin lähen on vaakamambo.
Ei rasita niin kovasti polvia...

Roppani saa kihelmöimään ja täyttymään feromoneilla ja muilla endorfiileillä hyvin helposti:
- Höpöttelemällä maalimanmenosta ja muusta siten, että äly paistaa puhujan silmistä!

Gee-pisteeni löytyy korvien välistä.

...ja niskasta!

Niin että siinnä oli ne rakastamiset.

Jaa, se kuva...
Tää on tällähetkellä rakas!
Keijumetsän Wanha Puu, joka ymmärtää kaikki mitä sille puhuu!





Juu, ja jos tilanne joskus äksönien kohdalla muuttuu, niin lupaan olla kertomatta
yhtään mitään!
Koska jos hehkutan, menee kaik taatusti päin ahteria!

Ja kun yritin laittaa kommentteihinne vastauksia, nii sekin meni päin sitä...
Oli kuulema väärä koodi!
Yritän kyllä saada sen toimimaan!!!

..psst... mä laitan tuon muffinssin kiertoon esimerkiksi huomenna.

Sallilta haut!

16 kommenttia:

BLOGitse kirjoitti...

Tarvitsisin just tuollaisen puun joka kauniina kuuntelisi marmatuksiani. Olis nimittain lajapain sanottavaa mutta kun ei julkisesti kaikkea voi sanoa. Viela.
Reilut 200 paivaa ja sitten helpottaa.
Siihen asti taytyy sinnitella positiivisella ajattelulla: silloin tama on ohi! :)

Kerro sitten tulokset kun oot kaynyt pamauttelemassa...
Taytyiskin kokeilla seuraavan kerran kun kayn siella...joka saattaa olla aika pian...

Se on hyva kun sulla on kaksi g-pistetta. Joillain ei ole yhtaan. :)

Tulin ja menen, sau!

arleena kirjoitti...

Hyvä kun tiedostaa just ne oikeat asiat, jotka ovat tärkeitä.
Puu on hyvä kuuntelija, se osaa olla hiljaa ja kuunnella.

Anu (Blogiloinen) kirjoitti...

"Ja selälleni heittäydyn heti, kun tarjotaan nokipannukaffit kuksasta!" HIh hih. Arvaas kenelle toiselle kävi samalla tavalla..? ;D
Meikä pisti molemmat blogit kiinni ja keskittyy täysillä riiuseen eli rakastamiseen! ;D

Mk kirjoitti...

Joo mutta vain sitä elämätöntä elämää ja kokeilemattomia juttuja katuu.
Sanoo liki 100-vuotiaiden kanssa henkeviä keskusteleva.
Tai korjaan, mie vaan kuuntelen.

Jotenkin tuo loppu kuulosti ihan runolliselta, siis ennen puu-osuutta.
Kyllä se taas siitä!

Crane kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Crane kirjoitti...

koskoo, mut ollaan elos, sano akka kun päätä seinään hakkas... juu! elämä nyt vaan on semmosta!
silti, sata kertaa ennemmin vaikka kivuliaita tuntemuksia kuin ei tuntemuksia olleskaan...!
tsemejä!

Arjaanneli kirjoitti...

BLOGitse:
Kuulostaa siltä, että sul on harmi tai kaks siel maailmalla?
Laitan aamukamman vetämään. Äkkiäkös tuo 200 päivää menee...
Ampuminen on hämmästyttävän hyvä tapa nollata bää!
Otan kammeran mukaan ja laitan sitte todistusaineiston tänne nähtäväksi.
Kävi miten kävi.
Juups...mä kerään kaikenlaista.
Kuten pisteitä:)

arleena:
Tiedostaminen ei silti tuo helpotusta.
Olen pitänyt niitä "puun halaajia" jokseenkin ...erikoisina.
En enää.
En tosin halaile, mutta onkohan tää puulle pöpiseminen yhtään sen viksumpaa =I
No, hälläväliä!

Anu:
Jaiks! Mä oon vilpittömästi onnellinen puolestasi.
Ja vilpittömästi kade :)
Pidä OIIIKEIN MUKSAA!!!

Mk:
Jep, onhan tuota sitten mitä muistella.
Apua!Aattelen niitä hoitaja-parkoja, jotka munkin höpötyksiä joutuu sitte kuuntelemaan!
Luulen ettei mulla ole siinä vaiheessa minkäänlaisia estoja!
Kerron kaiken!
Hmmm... runollisesta mä en tiiä mitään, mutta yritin olla rehellinen:)
Kiitos kannustuksesta!

Crane:
Koskoo nyt vähä liika usein.
Vähempiki riittäis.
No hyvä on!
Minä yritän ottaa tän(kin)kokemuksen kasvattavana...paitsi että todellisuudessa se kasvatti ainoastaan metrin melan mun ohtaan!!!

vilukissi kirjoitti...

Heit vaan Sallillekin! Jahas jahas...vähä niinku minäkin, musta on sanottu, että olen kuin kärpäspaperi, joka kerää kaikki olkapäätä tarvitsevat tyypit. Voi olla ja voipi olla olemattakin. Se on niin kummallista, tää elo. Kertakaikkiaan. Aina on aamukin ja naamanpesut edes, höh.

"On ihhimillistä toivoa. Illalla push-up, stay-up, anti-wrinkle, ever-lasting lashes. Aamulla kaikki fall down. Inhimillistä sekin." (SusuPetal)

Anna hali puulle, multakin. Tässä ei ole kuin rautatammi ja sekin on tien vieressä...

Jos ei surua olisi, ei ilo ilolta tuntuisi. Kipu on sitä, että on saanut rakastaa...sä tiedät nää kaikki. Mutta kun en voi muuta ku halata virtuaalisestin täältä ja siirtää voimaa ja energiaa!! Istu hetken hiljaa ja odota...käväisen siellä!

isopeikko kirjoitti...

Perinpohjaisesti perusteltu näkemys siitä kolmannesta rakkauvesta. Peikko kyllä aina livahtaa toisten silmien välistä vaikkei sillä olisi kulkulupaakaan :) Se rupesi heti miettimään tulisiko se morjestamaan Sallia :) Mutta ei se sitten viitsi. Siihen iski laiskuus.

Lastu kirjoitti...

On se vaan niin. Se rakkaus. En muuta sano, vanaha immeinen. Mutta tuu Savvoo sitten ku ikkee tulloo liki sata. Tae vaekka just. Tiällä on hyvä huastella. Aekoo on olemassa jotta siitä naatittaan.

Elisa kirjoitti...

Mukava kuulla täältäkin pitkästä aikaa jotain!

Arjaanneli kirjoitti...

vilukissi:
Salli kiittää:)
Tuo SusuPetal:in lause on oiwa:)
Kiitos kun käväisit!
Istuin hiljaa simmut kiinni ja siihenhän sä tupsahdit:)
Mä en kehtoo halailla sitä puuta, mutta rupattelen sillai toisesta suupielestä.
Vaikka ei sen väliä sillee, ku kaik tääl jo tietää et en käy aina ihan täysillä=I

isopeikko:
Perinpohjaisuus on hauskaa, koska oikein kun tonkii ja pöyhii, sieltä pohjalta saattaa löytyä jotain mielenkiintoista!
Kerran löysin ihan hyvät, vähän vaan kuluneet villasukat!!
Tässä eräs aamu ihmettelin kovasti, kun Salli nuuskutti ja höpäköi kuono sammalikossa eessuntaas, eikä millään meinannu lähtä kotio.
Oiskohan peikkonen silti käynyt täällä salaa tallustelemassa?
Jotkut koirat oppii hakemaan vaikka sieniä nuuskuttelemalla, nii voiskohan Sallin opettaa peikkojen etsimiseen??
Jos Salli löytäis vaikka korillisen pieniä peikkoja, nii voitais pitää Keijumetsässä peikkobileet!!Kaikille kyllä luvataan kotiinkuljetus juhlien jälkeen, eikä yhtään peikkosta jätetä yksin haahuilemaan!
Isopeikko vois kyllä ravistella sen laiskuuden sieltä harteiltaan ja tulla vaikka sitte salaa moikkaamaan jos ei kehtaa ovikelloa soittaa...
Pihan ovikaan ei ole koskaan lukossa joten terwetuloa:)

Lastu:
Kiitos kutsusta!
Ennenko huomaatkaan, saatan olla oveen kolkuttamassa:)
Ihan tosi!!!

Elisa:
Juups, pientä paussia piti...
Minä kävin IHAILEMASSA taas kerran loistavia kuviasi:)

Una kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. =)
Se oli aika osuva. =)

Tiesitkös että suuteleminen on keino saada kaksi ihmistä niin lähelle tosiaan
etteivät he huomaa toisissaan mitään vikaa... =)

Stansta kirjoitti...

Olis tollasen puun tarvetta... =/

Stansta kirjoitti...

...ja sulle jotain tarjolla luonani.. :)

Mimosa kirjoitti...

Mahtavat kuntoilumetodit sulla :o) Ja mitä tuohon niskaan tulee, japanilaiset (juujuu, ihan jokainen)pitävät sitä sellaisena erotiikan huipentyumakohteena kehossa. Niin että sinne sitten kun ja jos joskus maailmalle lähdet :o)