Kaksi näkökulmaa ja monta tulkintaa..

Mulla on sellanen vika, et mun silmät ei aina kato samaan suuntaan.
Mä karsastan.

Jos oon oikein väsyny, nii toinen kattoo itään ja toinen länteen.
Luulen silti katsovani ihan suoraan.
Ulkopuolisesta se näyttää siltä, että en käy ihan täysillä..

Kerran kävi niin, että olin bileissä, ja vastapäätä mua istui eestiläinen mies.
Takanansa oli pelkkä seinä.

Juteltiin siinnä kovasti ja rääkimme eesti-keeltä, tai siis suomi-eesti-englanti-ruotsi-saksaa....
Minä EN siis ossaa eestii enkä saksaa ku muutaman sanan, mutta ku oikei hosuin käsillä, nii olin ymmärtävinäni ja puhuvinani.

Mies kuunteli, ja kääntyi välillä katsomaan taaksensa.
Takanansa oli tyhjä seinä.

Taas juttelime ja taas mies kääntyi.

Senverta oli kansalaisluottamusta vahvempaa nautittu, etten sitte ihmetelly sen enämpi.
Kunnes...

- Vabandame, kuid kellele sa räägid?( Anteeksi, kenelle sinä puhut?)
- No sulle tietty ...kui nii ???
- No kui vaatate sinna selja taha! ( Eli katsoin hänen selkänsä taakse...!)
- Ööö...no ihan sulle ma täs praattasin... tai siis rääkin...!

No silmät katto itään ja mies oli lännessä....


Samankaltanen ongelma on ollu joskus ennenki.
Tai siis melkein.
Ja sen jälkeenki.
t
Siis että mua ei oo osattu tulkita sillee, ku oon sen tarkottannu.

Kerran Tilkassa.
Hoidin potilasta, jolla oli kovastipahat kädet.
Niissä oli paha ihottuma, ja taiteilin sidoksia sormi kerrallaan.
Siinä ehdittiin rupatella useempikin tovi.
Hän oli pohjoisesta elikkä Lapista, ja mä täältä etelästä.
Hän puhu pohjoista tai jotain savoo....
Mä luulin puhuvani etelää.
Kunnes....

Laittelin siinnä sidoksia ja palpatin samalla.
Poika hiljeni, ja jäi tuijottamaan mua sillee vähän karsaasti... tai karsastaen...
Vähän ihmettelin, kunnes kuului kommentti matalalta muristen:
-VITTuilekkos sää mulle?
- Niiko MITÄ HÄ...???
- NO etkös sie oo ihan hesalainen?
- No oon? Sou?
- No miksi sie sitte puhut murretta?

- No öööö....
Ko miulle tarttuu nua murteet ihan ite eestään! Minkäs mie sille voin!
Ei todellakaan ollu tarkotus loukata, saati ...tuilla, joten anteexs kovastipaljon!

- Hmmmmpffff... jaaaa ....kröööh...
Mie luulin, jotta siinnä hesalaas-naanen v...uilee miulle...!


Tjaaahh...

Seuraava näkökulma on koira/koiran hoitaja.

Koira oli "hoidossa" Arskalla.
Kyseessä oli HorTTon.
Ei siis kotonansa, vaan Arskan huushollissa, jossa on tietyt säännöt, kuten ipanoilla ko ne on mummolassa.

Aa. MITÄÄN ei syödä, tuhota tahi tärvellä.
Bee. Siellä EI Uikuteta tahi haukuta ilman tähellistä syytä tai komentoa.
Cee. Siellä saa nukkua emännän/mummon sängyssä, mikäli on totellutt kohtaa aa ja bee.

Juuuu....

Arskan versio asiasta:

Olin puhumassa siskon kaa puhelimessa, ja HorTTon oli mulla.
Pidin luurii korvalla kun HorTTon tuli uikuttamaan kainaloon:
- Uuuuuiiiiiniiiimmmääääuuuuu....
Yritin puhua ja puhua, mutta aina kuuluu sama uikutus:
- Uuuuuiiiiiiniiimmmmäääuuuuu...
-PERRRRRKKKKLLLLE HORTTON! NYT RIITTÄÄ!!!

Otin vaaleenpunasen höffelinpöffelin-aamutossuni ja länttäsin sillä suoraan HorTTonin päähän!
Kuulu sillee vaaleenpunanen pläjähdys, ja HorTTon vaikeni!

Se katto mua ku oisin just tappannu sen ja sen ilme oli sellanen, että:
-Kuiiii säää vooooooiiiit tehhdä muulle nääääinnn?????

Olin kovana, ja näytin sille sitä tossua.

-Jos ikänä enää uliset tahi muutoin tätä rauhaa rikot, olet syypää siihen rikokseen, josta laki näin ja näin siittä erikseen tälläsen ja tälläsen tuomion määrää....
PRRRKKKLEEEN HURTTA! NYT RRIIITTÄÄÄÄ!JUMANKLKAVITPRRKLESAMPRRRRHELKATTI!

- Min oo mitää tehny, muutoin ku sun huivii vähä natustannu ja uikuttannu, muta OOOKEI! En enää ikänä!

Seuraavana aamuna tulin töistä, ja HorTTon ryömi ovelle vastaan.
Mulle tuli tunne, että pitäisköhän sille hankkii koiratsykologi, ku sitä on nii kaltoin kohdeltu....

HorTTonin versio asiasta:

Sau kamut!
Mullon ollu aika vaikee jakso elämässä.
Mä en oikeen tiiä, miten tän kertoisin, mutta mua on sillee jotenki lyöty tai jotai...
No kävi sillee, että Arska TAAS kerran puhu puhelimessa jonku siskon kaa, tai jotai, ja mua nyppi ihan simona!
Päätin sitte, että nyt riittää.
Mull on asiaa ja tärkeetä, ja ilmaisin itteeni sitte munmielestä parhaala tavalla: Uuuuiiinniiiimmmmääääuuuiiii...
Perakules!
Mä sain sellasesta vaaleenpunasesta hirviötossusta päin pläsiä!
Plämps, ja mua sattu!

Arska, jota mä olin raakastannu aina ajoittain, lämäs mua tossulla päähän!!!!!
Mä olin ihan shokissa, enkä tienny mitä aattelisin!
Kui se voooooiii tehdä mulle nooooin?

Sit mä menin iha mykäks.

Ei ääntäkää päässy.


Mä vihaan vaaleenpunasii aamutossuja!!!!



Mut sit mä keksin.

Yks päivä, ku se oli pois, nii mä päätin kuoria niistä tossuista sen sisuksen.
Se oli helppoo.
Puff vaan, ja sisukset oli silppuna!
Sit aattelin jatkaa, ja kuorin sen korkokantakengistä ne korot.
Sekin oli helppoo.
Puff vaaan, ja korot oli silppuna!

No mitä täst oppi kukaan?
Ei mitään!
Mä sain torut ja haukut, ja Arskalla ei oo enää korkokantakenkiä!
Paitsi että se ei tarvinnu niitä muutenkaan!

Tää on just tätä!
Kommunikaatio-ongelmaa!


Lisäksi tähän listaan, miten kommunikoin miehen kanssa:
(Ottakaa huomioon nää prrrkkkleeelliset vaihdeviihdevuodet...)
Ai nii, ja se, että mulle EI saa puhua enen aamukahvia...

- Kultaseni, aamupala on katettu ja kahvi valmista. Tuletko syömään?
(Pöydässä oli kahvia, voileipää, pekonia, suolakurkkuja, jasunvaikkamitä....)

- Grrrrrr...murrrrr... NYT JO??MÄ HALUUN NUKKUA!!!!PYYYYSINKÖ LAITTAMAAN AAMUPALAA????ÄLÄKÄ KYSY MULTA MITÄÄN MIELIPIDETTÄ ENNEN KAHVIA!!!!
ENKÖ MÄ SAA IKINÄ NUKKUA VAIKKA OON LOMALLA????

- ......??????


Voi helkkarinhertsimarepaleet!
Musta on tullu ihan kamala ämpäriruma-akanrutalekääkkä!
Eikäkö viekää saunan taakke ja nappi ottaan!

Ei tälläsen kaa voi kukaan kommunikoida.
Saatika elää!!!


Paitti, että musta tuntuu, että oon oikees, ja ne muut vääräs tai jotenki hukass...



KÄÄÄÄKKK, MIE EN KESTÄ TÄTÄ KESKISÄKÄISYYTTÄ!
TÄÄ ON IHAN SYVÄLTÄ!!


Enkä ees laita musaa.
Koska tästä koneelta sitä ei voi tehä.
Mut oisin laittannu tähän Olivia Newton Johnin Hopelessly devoted to you-kipaleen.
Se on aika sopiva, ja oon ittekki sitä joskus laulannu.

Ennen näitä vaihdevuosia...

Se on sau!