keskiviikko 26. elokuuta 2009

Tänpään ehjäystä!

Kannatti sitten venyttää sitä hampaan paikkuuta!
Nappeja huuleen ja luulin päässeeni pälkähästä.
Kilin kikkareet!


Kuume pukkasi kesken työpäivän, ja samalla arrrrmoton kipu.
Hädintuskin sain soitettua päivystykseen, ja taisin tirauttaa parit kyyneleetkin, kun selostin tädille vaivaani.
Hänpä oli kiltti ja kovin wiisas,ja sanoi että nyt onkin jo sitten kiire.
Röuva menee NYT HETI sinne hammasklinikalle! Ilmoittaisi tulostani ihan itse, ja käski jättää työt siihen ja kiiruhtaa bussiin.

Klinikalla sain heti moitteita kun tulin niin myöhään....
Yritin selittää että bussi meni nenän eestä ja silta oli auki, ja metrokin meni ja ratikka hidasteli...mut täs mie nyt oon!TADAA!

Virkailijatäti ei yhtään hymyilly?

Minut tuli hakemaan pikkuruinen nainen.
Pikkuruisen naisen nimi oli Irina.
Irina puhui hauskan pehmoisesti.
- Jaa. Mikä on vaivaa?
- Jaa, no sitten avata suu!
Hmmmm... ei tämä ole paha.Siitä paikka lohjennut.Se korjaantuu.
- ÖÖöö..fe on fe toinen hammaf fiin viereffä!
- Jaa, tämäkö?
-JAIKKKS! JUUVI FE!
-Me ottaa siitä röntgen ja katsoa.

Irina näki kuvista, että juu...paha on tilanne.Totesi samalla, että kun täällä näkyy se reuma, niin täytyy aina hoitaa tulehdus! Se pitä otta piootti aina profylaktisesti ennen hammaslääkäri menoa...
Jaha. Että se reuma on sitten siel leukaluissakin jo.
-Me puudutta nyt, ja sitte ootta.
-Kröh, mulla on sitte semmonen vika, etten tuppaa oikein puutumaan, että josko sitä ainetta vois laittaa vähän enämpi?

Pelkäsin tosissani, että nenäni alkaisi kasvaa...eeehhh..!
Ihan vaan pienenriikkisen valheen lurautin...

Irina iski sitten ainakin jugurttipurkillisen puuduketta, ja minä vaivuin onnellisna tuoliin!
- Hmmm... nyt tarvi timantti.
- Tarvi myös se iso ruusu.

Ajattelin kieltäytyä kauniisti. Heterona...
Romantillista, mutta hoidettaisko tua hammas ensin?
Ai jaa.

-Te avata nyt se suu!

Sinne uppos ruusut ja timantit, ja tais sinne loppujenlopuks upota Irinan rannekellokin.
Senverran isoa monttua siellä oltiin tekemässä.

Puoli tuntia, ja remppa oli ohi!
Oisin voinnu pussata Irinaa siittä hyvästä, ettei enää sattunnu!
En sitte viittinny kun siellä oli se kättelykieltokin.

Komensi minua vielä lähteissäni:
- Te soitta sitte heti kotona uusi aika yksityinen lääkäri!
- Tänään!

Daa! Minä soitta!
- Eikä te syödä mitään puoli tuntia. Saatta olla paikka pois muuten.
En juu syö!

Heh!
Eipäs ällänny kieltää juomista :)

Kurlaaminen on tärkeää.
Se tappasee loputkin pöpöt.

Irina EI kieltänny!
Ja minähän uskon aina, mitä lääkärit sanoo!

13 kommenttia:

BLOGitse kirjoitti...

Nonni jouduit sinne lopulta!
Se on kylla hyva kun uskot mita laakarit sanoo - nehan on aina vaan oikeassa ja tietaa kaiken. Jotkut vielakin melkein pokkaa ja kumartaa kun laakari-ihmisen tapaa.
Kurlaa hyvin! :)

Jael kirjoitti...

Vaikka tuollainen on ihan uber kamalaa saat sen kuulostamaan tosi hassulta,niin että rupesi hymyilyttämään. Toivottavasti hammas nyt on ihan ok.

Anu kirjoitti...

Ho ho hoo... Taalla mina naura niin että maha hytku. =D
Soriii... Kerroit niin hauskasti tapauksen ettei voinut olla nauramatta. Kunnon puudutus auttaa kyllä kestämään jopa naisen antamat timantit ja ruusut. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Kerrostalotontin pohjiako se pieni nainen sinne kaivoi? Että jaksoikin ja ihan käsin? Vai oliko Hilti apuna? Tai peräti paineilmapora?

Nyt on kuitenkin parasta desinfioida kunnolla koko suu ja samalla päänuppi, jotta unohtaisi tuon kamalan kokemuksen. Siihen auttaa parhaiten väh. 47 prosenttinen, lasillinen illalla niin kauan, kuin ainetta riittää.

Huomenna et muista mitään eilisestä, joka on hyvä asia.

Kyllä se pääjuttukin korjaantuu seuraavaan päivään mennessä, jolloin ehkä kykenet jo töihin.

Voit yrittää sikaflunssaksi...

Iisi

Liisu kirjoitti...

Onpa sinulla mukava tyyli kirjoittaa, Arjaanneli! Olet oikea humoristi. Oli kiva lukea. Ja yhä edelleen ihailen tuota blogisi näkymää värikkäine maiseminen. Se on hieno!

Famu falsetissa kirjoitti...

Ihmeellistä. Viimeksi, kun kävin hammaslääkärissä, hänen nimensä oli Veronika. Hän puhui tuota samaa murretta sanoen: "Se on sinun oma vastuu jatkotoimenpide." Minä ei oikein ymmärrä mitä hän tarkoitti.

SusuPetal kirjoitti...

Äh, ei kivaa kuitenkaan, vaikka juttusi oli hauska.
Uh, kävin päivystyksessä viime keväänä, kun juurikanava oli tulehtunut, eikä naurata vieläkään....

Amalia kirjoitti...

Oisit pussannut vaan, eihän se ole kielletty, vaikka kättely onkin :D Samantien oisit voinu kysyä, mihin joutu ruusu ja timantti. haluisit ne mukaan.

Hannele kirjoitti...

Melkein mukavempi istua kampaajalla..

Demetrius kirjoitti...

(*puistatus*) Tuo oli varsinainen kauhukomedia, puudutusainejugurttipurkillisen jälkeen kauhu hellitti hiukan otettaan ja alkoi naurattaakin.

Crane kirjoitti...

Tulin kertoo, et melkeen naurusta pissin pöksyyn siun viime kommenttia... Älä kuule yritä, meist ei tuu IKINÄ sellasii keski-ikäsii ämmänkäppänöitä....!!!!! Jätetään väliin koko keski-ikä (eli pysytään nuorina) ja sitten vaan humpsahdetaan suoraan seniiliin vanhuuteen.

Ja mitä luinkaan! Suurella sydämellä sympatiaa ja myötätuntoo kohtalotoverilta. Paitsi mun leusta revittiin (kirjaimellisesti) pois taas yksi ja nyt saakin alkaa entisen vasikan eväille...

Sie sitten olet virkistävä ihminen!!!!!! Halaus!

Hanni kirjoitti...

Illalla lekuri ihmetteli, että missähän mun rannekello on... :) Täällä yksi haperohammas nauraa, vaikka tarina oli turhankin tuttu. Mutta kun se oli niin hauskasti kerrottu, niin saan kai nauraa. Pikkuisen?

stansta kirjoitti...

Luin. Faattaifin nauraa jof ei fattuif niin paljon... =/